Indikaattorit

Nykytilan kartoituksen indikaattorit 

Huom! Voit vastata lomakkeen indikaattorikysymyksiin vain, jos kuulut Lapsiystävällinen kunta -mallia toteuttavan kunnan koordinaatioryhmään ja olet kirjautuneena palveluun. Kaikki voivat tarkastella lomakkeen kysymyksiä.

Lapsiystävällinen kunta -mallin viiteen sisällölliseen teema-alueeseen liittyy indikaattoreita, jotka kartoittavat lapsen oikeuksien toteutumista kunnan rakenteissa ja prosesseissa. Osaan teemoista liittyy myös lasten hyvinvoinnin tilaa ja muutosta kuvaavia tulosindikaattoreita. Lisäksi nykytilan kartoitus sisältää Lapsiystävällinen kunta -mallin toteuttamiseen liittyviä indikaattoreita. Kehittämistyön pitkän aikavälin tavoitteena on, että kunta saavuttaa erinomaisen tason kaikissa indikaattoreissa... Lue lisää

Rakenne- ja prosessi-indikaattorit

Indikaattori 53
    Osoita
    Tila
Kunta huolehtii, että osallisuus toteutuu lasten jokapäiväisissa kasvuympäristöissä. Osallisuuden edistäminen on ohjaava toimintaperiaate lasten ja nuorten kanssa työskenteleville.
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
Ei mikään tasoista
Tasokuvaukset
Avaa kaikki tasokuvaukset
Taso 1: Toteutuu vähän tai ei lainkaan
Osallisuutta edistetään vain rajoitettujen, edustuksellisten ryhmien tai muutenkin aktiivisten lasten ja nuorten osalta. Osallisuuteen lasten arjen elinympäristöissä ei kiinnitetä erityistä huomiota.
Taso 2: Toteutuu jossain määrin
Osallisuuden edistäminen on kuvattu kuntakohtaisissa tai koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa sekä varhaiskasvatussuunnitelmissa. Osallisuus on kuvattu kaikkien lasten ja nuorten mahdollisuutena kunta- ja yksikkökohtaisissa opetussuunnitelmissa.
Taso 3: Toteutuu hyvin
Osallisuuden edistäminen on kuvattu kuntakohtaisissa tai koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa sekä varhaiskasvatussuunnitelmissa. Osallisuuden edistämistä tarkastellaan lisäksi poikkihallinnollisesti siten, että kaikki toimialat osallistuvat osallisuuden kasvun edistämiseen, myös yksittäistä lasta koskevissa asioissa.
Taso 4: Toteutuu erinomaisesti
Kunnassa on selkeät vastuut osallisuuden edistämiselle, ja sitä tuetaan lasten ja nuorten kaikissa kasvuympäristöissä neuvolasta toisen asteen koulutukseen sekä yksittäistä lasta koskevissa asioissa. Ammattilaisia myös koulutetaan osallisuuden edistämisessä. Osallisuuden edistäminen on kuvattu kuntakohtaisissa tai koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa sekä varhaiskasvatussuunnitelmissa. Suunnitelmissa huomioidaan osallisuuden edistäminen eri ikäkausina ja kehitysvaiheissa.
Indikaattori 54
    Osoita
    Tila
Kunta varmistaa, että myös haavoittuvassa asemassa olevien lasten osallisuus toteutuu, ja arvioi sitä.
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
Ei mikään tasoista
Tasokuvaukset
Avaa kaikki tasokuvaukset
Taso 1: Toteutuu vähän tai ei lainkaan
Osallistumisen alustoja ja kanavia ei kartoiteta eikä niihin liittyviä toimintoja suunnitella kootusti. Toiminnot ovat sattumanvaraisia.
Taso 2: Toteutuu jossain määrin
Kunnassa tehdään arvio, millaiset lapset ja lapsiryhmät eivät pääse osallistumaan.
Taso 3: Toteutuu hyvin
Kunnassa tunnistetaan haavoittuvassa asemassa olevat lapset, jotka elävät esimerkiksi syrjinnän vaarassa, köyhyydessä tai perheissä, joissa on kasautuneita vaikeuksia. Heidän osallistumisensa esteiden poistamiseen ja osallisuuden edistämiseen liittyvää työtä tehdään koordinoidusti.
Taso 4: Toteutuu erinomaisesti
Haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja lapsiryhmien osallistumisen esteiden poistamiseen ja osallisuuden edistämiseen liittyvää työtä tehdään ja arvioidaan koordinoidusti yhdessä kunnan hallinnonalojen sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Henkilökunnan osaamista asian suhteen kehitetään systemaattisesti. Lapset ja nuoret voivat antaa palautetta osallistumisestaan, ja tähän rohkaistaan aktiivisesti eri ympäristöissä.
Indikaattori 55
    Osoita
    Tila
Kunnassa on säännöllisesti ja aktiivisesti toimiva nuorisovaltuusto (nuva), oppilaskunnan hallitukset ja lapsiparlamentti, joilla on vaikutusmahdollisuuksia kunnan toimintaan ja päätöksentekoon.
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
Ei mikään tasoista
Tasokuvaukset
Avaa kaikki tasokuvaukset
Taso 1: Toteutuu vähän tai ei lainkaan
Kuntaan on luotu lain edellyttämät edustukselliset toimielimet. Koulutuksen lainsäädännössä kuvatut oppilas- ja opiskelijakunnat ovat olemassa. Kokousten lisäksi muuta toimintaa ei juuri ole.
Taso 2: Toteutuu jossain määrin
Edustukselliset toimielimet ovat toiminnassa ja niiden toimintaan on varattu resursseja. Toiminta ei ole vielä löytänyt vaikuttavaa muotoa. Rakenteet eivät tue toimielinten jatkuvuutta ja kehitystä.
Taso 3: Toteutuu hyvin
Nuvalla ja lapsiparlamentilla on aidot vaikutusmahdollisuudet kunnan toimintaan, mutta ei (ainakaan merkittävää) omaa resurssia käytössä tai valtaa päättää esimerkiksi nuorisopalvelujen resursseista. Nuvan edustajilla on vähintään läsnäolo-oikeus kunnanvaltuuston kokouksissa. Ryhmien ulkopuolisten nuorten osallisuutta ei ole erityisesti pohdittu.
Taso 4: Toteutuu erinomaisesti
Nuvalla, oppilaskunnilla ja lapsiparlamentilla on aidot vaikutusmahdollisuudet kunnassa. Kunta osoittaa toimintaan tarvittavat resurssit. Nuvan edustajilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus kunnanvaltuuston ja lautakuntien kokouksissa ja he saavat tähän tarvitsemansa tuen. Kunta mahdollistaa sen, että nuva voi allokoida resursseja haluamiinsa kohteisiin. Kunta kiinnittää huomiota siihen, että näihin edustuksellisiin rakenteisiin tulisi mukaan eri taustoista tulevia lapsia ja nuoria. Oppilaskunnat, nuvat ym. saavat äänensä kuuluviin kunnallisissa / paikallisissa päätöksentekoelimissä.
Indikaattori 56
    Osoita
    Tila
Kunnassa on edustuksellisten osallisuusrakenteiden lisäksi muita osallisuutta edistäviä rakenteita, jotka mahdollistavat lasten ja nuorten näkemysten esiintuomisen eri ikäkausina. Näkemykset otetaan huomioon palveluita suunniteltaessa ja kehitettäessä.
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
Ei mikään tasoista
Tasokuvaukset
Avaa kaikki tasokuvaukset
Taso 1: Toteutuu vähän tai ei lainkaan
Kuuleminen on satunnaista. Kunnassa on vain yksittäisten viranhaltijoiden toteuttamia osallisuuteen liittyviä toimintoja. Kunnassa saattaa olla ajattelu- tai toimintatapoja, jotka haittaavat eri-ikäisten lasten ja nuorten näkemysten esiin tuomista tai lasten ja nuorten omaehtoista toimintaa.
Taso 2: Toteutuu jossain määrin
Kunnassa on jonkin verran osallisuusrakenteita, mutta niiden käytännön merkitys riippuu toimialasta tai yksiköstä. Kunnassa on tunnistettu tarve luoda järjestelmiä alle kouluikäisten lasten kuulemiseen. Osallisuustyötä ei vielä ohjata kuntatasoisesti.
Taso 3: Toteutuu hyvin
Kunnassa on systemaattisesti käytössä joitakin osallisuusrakenteita. Kunnassa on kiinnitetty huomiota osallisuusrakenteiden monipuolisuuteen, alle kouluikäisten kuulemiseen sekä yksittäistä lasta koskeviin kuulemisen käytäntöihin. Osallisuustyötä on tarkasteltu koko kunnan tasolla ja siihen on osoitettu jonkin verran resursseja (aika, budjetti, henkilötyö). Osallisuuden toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan.
Taso 4: Toteutuu erinomaisesti
Kunnassa on systemaattisesti käytössä monenlaisia osallisuusrakenteita, jotka mahdollistavat aktiivisen vuoropuhelun eri ikäisten lasten ja nuorten kanssa pistemäisen kuulemisen sijaan. Edustuksellisten rakenteiden ohella kunnassa on erilaisia osallisuusrakenteita (kuulemistilaisuudet, digitaaliset alustat, palautejärjestelmät yms.) myös yksittäistä lasta koskeviin kuulemisen käytäntöihin. Alle kouluikäisten osallisuuteen on luotu omat rakenteet. Kunta varmistaa, että lasten osallistumiseen ja kuulemiseen on käytettävissä riittävästi resursseja (aika, budjetti, henkilötyö) ja että edustuksellisiin rakenteisiin tulee mukaan eri taustoista tulevia, moninaisia lapsia ja nuoria.
Indikaattori 57
    Osoita
    Tila
Kunnan palveluita koskeva palautteenkeruu on lapsiystävällistä, säännönmukaista ja järjestelmällistä.
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
Ei mikään tasoista
Tasokuvaukset
Avaa kaikki tasokuvaukset
Taso 1: Toteutuu vähän tai ei lainkaan
Palautetta kunnan palveluista ei juuri kerätä lapsilta. Palautteenkeruun lapsiystävällisyyteen ei kiinnitetä erityistä huomiota.
Taso 2: Toteutuu jossain määrin
Palautetta kunnan palveluista kerätään lapsilta satunnaisesti, ja kunnassa on yksittäisiä lapsiystävällisiä palautteen keruun tapoja.
Taso 3: Toteutuu hyvin
Kunnan palveluissa on useita lapsiystävällisiä palautteen keruun tapoja. Palautteen keruun monikanavaisuuden, saavutettavuuden, esteettömyyden ja vuoropuhelun merkitykseen on kiinnitetty huomiota.
Taso 4: Toteutuu erinomaisesti
Kunta varmistaa rakenteilla ja toimintatavoilla systemaattisen, ikätasoisen ja lapsiystävällisen palautteenkeruun palveluistaan. Palautemekanismien vaikuttavuutta tarkastellaan. Palautetta antaneille lapsille viestitään, mitä vaikutusta heidän antamallaan palautteella on. Kunta kiinnittää erityistä huomiota palautteenkeruun monikanavaisuuteen, saavutettavuuteen, esteettömyyteen ja vuoropuhelun merkitykseen. Myös nimetöntä palautetta on mahdollista antaa. Eri toimialat kehittävät palautemekanismeja yhdessä.
Indikaattori 58
    Osoita
    Tila
Kaupunkiympäristön suunnittelussa selvitetään ja otetaan huomioon lasten kokemuksia ja näkemyksiä. Näin toimitaan prosessin eri vaiheissa ja eri suunnittelutehtävissä, kuten maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa sekä muuten julkisia tiloja suunniteltaessa.
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
Ei mikään tasoista
Tasokuvaukset
Avaa kaikki tasokuvaukset
Taso 1: Toteutuu vähän tai ei lainkaan
Lapset mielletään toiminnan kohteiksi. Lapsia kuullaan teknisellä toimialalla lakisääteiset velvollisuudet täyttäen, mutta kuulemisen menetelmiin tai prosessin lapsiystävällisyyteen ei ole kiinnitetty huomiota.
Taso 2: Toteutuu jossain määrin
Kunnassa on toteutettu kuulemisia lapsille ja nuorille tärkeiden julkisten tilojen, kuten leikkipuistojen, lähiliikuntapaikkojen, koulurakennusten tai lähimetsien osalta ja prosessin lapsiystävällisyyteen on kiinnitetty huomiota.
Taso 3: Toteutuu hyvin
Kunnassa on rakenteita sille, miten lapsia ja nuoria kuullaan teknisellä toimialalla. Tähän on kehitetty useampia kuin yksittäisiä menetelmiä. Kuulemisia on toteutettu suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin osalta. Kuulemisen huomiointia on dokumentoitu.
Taso 4: Toteutuu erinomaisesti
Kunnassa on suunnitelma sille, miten lapsen kuuleminen toteutetaan teknisellä toimialalla. Lapset ja nuoret huomioidaan erityisenä ryhmänä erilaisia suunnitelmia laadittaessa. Kaavatyössä tämä näkyy esimerkiksi kaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyissä. Kuulemista toteutetaan paitsi lasten toimintaympäristöjen, myös yleisemmän yhdyskuntasuunnittelun osalta. Kuulemisia toteutetaan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Kunnassa on lasten omaan kokemustietoon pohjautuva arviointi siitä, että lasten näkemykset on huomioitu. Lasten kuulemisen laatu on dokumentoitu lapsia koskettavissa päätöksissä.
Indikaattori 59
    Osoita
    Tila
Kunnassa tuetaan lasten ja nuorten osallisuutta järjestö- ja harrastustoiminnassa.
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
Ei mikään tasoista
Tasokuvaukset
Avaa kaikki tasokuvaukset
Taso 1: Toteutuu vähän tai ei lainkaan
Lasten toimijuutta järjestöissä ei tunnisteta. Järjestöjen toiminnot toteutetaan aikuisvetoisesti.
Taso 2: Toteutuu jossain määrin
Lasten osallistumista tuetaan kunnassa ja se otetaan huomioon järjestöavustuksissa.
Taso 3: Toteutuu hyvin
Lasten osallistumisoikeuksien toteutumista arvioidaan järjestötoiminnassa. Tämä otetaan huomioon kunnan järjestöavustuksissa ja toimitilojen myöntämisessä. Kunta tukee lasten omaehtoista toimintaa.
Taso 4: Toteutuu erinomaisesti
Lasten osallistumisoikeuksien toteutumista arvioidaan ja tämä huomioidaan järjestöjen tukemisessa. Kunta rohkaisee nuorten omaehtoista toimintaa ja tukee tätä harrastetiloja ja resursseja myöntämällä. Harrastusten tulisi myös olla ilmaisia tai hyvin edullisia. Toimintamahdollisuuksista tiedotetaan lapsille ja nuorille heidän kasvuympäristöissään ja käyttämissään palveluissa.
Indikaattori 60
    Osoita
    Tila
Lasten ja nuorten kanssa työskentelevät aikuiset ja lasten kasvuympäristöt edistävät lasten vertaissuhteita ja varmistavat, ettei yksikään lapsi jää yksin.
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
Ei mikään tasoista
Tasokuvaukset
Avaa kaikki tasokuvaukset
Taso 1: Toteutuu vähän tai ei lainkaan
Lasten vertaissuhteiden tukemiseen ei kiinnitetä kunnassa erityistä huomiota.
Taso 2: Toteutuu jossain määrin
Lasten vertaissuhteiden merkitys on tunnistettu koko kunnan tasolla. Lasten vertaissuhteita tuetaan yksittäisissä kasvuympäristöissä.
Taso 3: Toteutuu hyvin
Lasten vertaissuhteita tuetaan useimmissa kasvuympäristöissä. Lasten yksinäisyyttä käsittelevät kouluterveyskyselyn koulukohtaiset tulokset analysoidaan, ja niiden pohjalta tehdään toimenpiteitä. Lasten ja nuorten parissa työskentelevillä aikuisilla on pääsääntöisesti riittävä ymmärrys lasten ja nuorten vertaissuhteista ja erilaisista ryhmäilmiöistä. Syrjinnälle ja vertaissuhteiden puuttumiselle alttiit ryhmät tunnistetaan.
Taso 4: Toteutuu erinomaisesti
Rakenteilla ja toimintatavoilla varmistetaan, ettei yksikään lapsi jää yksin. Lasten yksinäisyyttä käsittelevät kouluterveyskyselyn koulukohtaiset tulokset analysoidaan, ja yksinäisten lasten pieneenkin määrään reagoidaan. Lasten ja nuorten parissa työskentelevillä on riittävä ymmärrys ja menetelmäosaaminen lasten ja nuorten vertaissuhteista ja niiden edistämisestä sekä erilaisista ryhmäilmiöistä. Vertaissuhteissa otetaan huomioon verkkoympäristöt.

Tulosindikaattorit

Indikaattori 61
    Osoita
    Tila
Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- tai luokkayhteisöä
Kunnan arvo Kansallinen keskiarvo
Vuosi
2019
%
4. ja 5. luokan oppilaat
3,6%
%
8. ja 9. luokan oppilaat
11,7%
%
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat
10,3%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2019
Vuosi
2021
%
4. ja 5. luokan oppilaat
4,0%
%
8. ja 9. luokan oppilaat
12,6%
%
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat
12,8%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2021
Indikaattori 62
    Osoita
    Tila
Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä.

(HUOM! Maakuntakohtainen arvo, jos ei kuntakohtaista saatavilla.)

Kunnan arvo Kansallinen keskiarvo
Vuosi
2017
%
8. ja 9. luokan oppilaat, toimintarajoitteita kokevat nuoret
20,7%
%
8. ja 9. luokan oppilaat, ulkomailla syntyneet nuoret
21,3%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2017
Indikaattori 63
    Osoita
    Tila
Hyvät vaikutusmahdollisuudet koulussa.

(HUOM. maakuntakohtainen arvo, jos ei kuntakohtaista saatavilla)

Kunnan arvo Kansallinen keskiarvo
Vuosi
2019
%
8. ja 9. luokan oppilaat
12,4%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2019
Vuosi
2017
%
8. ja 9. luokan oppilaat, toimintarajoitteiset nuoret
7,1%
%
8. ja 9. luokan oppilaat, ulkomaista syntyperää olevat nuoret
21,3%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2017
Vuosi
2021
%
8. ja 9. luokan oppilaat
10,8%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2021
Indikaattori 64
    Osoita
    Tila
Tuntee itsensä yksinäiseksi

(HUOM. maakuntakohtainen arvo, jos ei kuntakohtaista saatavilla)

Kunnan arvo Kansallinen keskiarvo
Vuosi
2019
%
4. ja 5. luokan oppilaat
3,4%
%
8. ja 9. luokan oppilaat
10,7%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2019
Vuosi
2017
%
8. ja 9. luokan oppilaat, toimintarajoitteiset nuoret
21,8%
%
8. ja 9. luokan oppilaat, ulkomailla syntyneet nuoret
21,1%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2017
Vuosi
2021
%
4. ja 5. luokan oppilaat
4%
%
8. ja 9. luokan oppilaat
15,9%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2021