Indikaattorit

Nykytilan kartoituksen indikaattorit 

Huom! Voit vastata lomakkeen indikaattorikysymyksiin vain, jos kuulut Lapsiystävällinen kunta -mallia toteuttavan kunnan koordinaatioryhmään ja olet kirjautuneena palveluun. Kaikki voivat tarkastella lomakkeen kysymyksiä.

Lapsiystävällinen kunta -mallin viiteen sisällölliseen teema-alueeseen liittyy indikaattoreita, jotka kartoittavat lapsen oikeuksien toteutumista kunnan rakenteissa ja prosesseissa. Osaan teemoista liittyy myös lasten hyvinvoinnin tilaa ja muutosta kuvaavia tulosindikaattoreita. Lisäksi nykytilan kartoitus sisältää Lapsiystävällinen kunta -mallin toteuttamiseen liittyviä indikaattoreita. Kehittämistyön pitkän aikavälin tavoitteena on, että kunta saavuttaa erinomaisen tason kaikissa indikaattoreissa... Lue lisää

Rakenne- ja prosessi-indikaattorit

Indikaattori 29
    Osoita
    Tila
Kunta varmistaa, että jokaisen lapsen elämässä on vähintään yksi turvallinen aikuinen, johon lapsi voi luottaa ja joka tukee lasta kasvussa ja kehityksessä.
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
Tasokuvaukset
Avaa kaikki tasokuvaukset
Taso 1: Toteutuu vähän tai ei lainkaan
Turvallisten aikuisten roolia lasten arjessa ei tueta kunnan rakenteilla tai toimenpiteillä.
Taso 2: Toteutuu jossain määrin
Turvallisen aikuisen merkitys lasten arjessa on tunnistettu koko kunnan tasolla yleisesti, mutta lapsilta tai nuorilta ei kerätä tietoa heidän aikuissuhteistaan, eikä tärkeiden ihmissuhteiden kehittymistä tai säilymistä tueta. Turvallisen aikuisen merkitystä ja läsnäoloa lapsen arjessa tuetaan vain yksittäisissä kasvuympäristöissä.
Taso 3: Toteutuu hyvin
Kunnassa on käytössä erilaisia tapoja kerätä tietoa lasten ja nuorten näkemyksistä koskien heidän aikuissuhteitaan. Kunnassa tuetaan lapselle ja nuorelle tärkeiden ihmissuhteiden kehittymistä ja säilymistä. Kunta varmistaa, että lapsella on eri kasvu- ja kehitysyhteisöissä turvallisia aikuisia, joille he voivat puhua itselleen tärkeistä asioista ja joilta he saavat tarvitessaan apua.
Taso 4: Toteutuu erinomaisesti
Kunnassa on systemaattisesti käytössä erilaisia tapoja kerätä tietoa lasten ja nuorten näkemyksistä koskien heidän aikuissuhteitaan. Saatua tietoa hyödynnetään aktiivisesti osana palvelujen ja toimintojen kehittämistä. Kunnassa tuetaan lapselle ja nuorelle tärkeiden ihmissuhteiden kehittymistä ja säilymistä. Tähän kiinnitetään erityistä huomiota silloin, kun lapsi tai nuori on sijoitettu syntymäkodin ulkopuolelle tai on yksin maahan tullut turvapaikanhakija. Kunta varmistaa systemaattisesti, että lapsella on eri kasvu- ja kehitysyhteisöissä turvallisia aikuisia, joille he voivat puhua itselleen tärkeistä asioista ja joilta he saavat tarvitessaan apua. Myös muiden aikuisten kuin lasten huoltajien merkitys lasten arjessa tunnistetaan ja sitä vahvistetaan/tuetaan.
Indikaattori 30
    Osoita
    Tila
Lapsille suunnatuissa palveluissa ehkäistään kiusaamista ja edistetään yhteisöllisyyttä. Lisäksi lasten kasvuympäristöissä edistetään lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja.
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
Tasokuvaukset
Avaa kaikki tasokuvaukset
Taso 1: Toteutuu vähän tai ei lainkaan
Kunnan varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja oppilaitoksissa on laadittu kiusaamisen vastainen toimintasuunnitelma, joka keskittyy ennakoivaan toimintaan. Laadittuja suunnitelmia toteutetaan. Kiusaamiseen puututaan heikosti. Suunnitelmien mukaisten toimenpiteiden laatimisessa ei ole ollut mukana lapsia ja nuoria. Muissa lapsille suunnatuissa toiminnoissa, kuten nuorisopalveluissa ja harrastustoiminnassa, ei ole kiinnitetty huomiota kiusaamisen ehkäisyyn. Lapsia työssään kohtaavilla aikuisilla ei ole käytössään toimintamalleja yhteisöllisyyden vahvistamiseen, ja vain yksittäisillä työntekijöillä on valmiuksia tukea lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja.
Taso 2: Toteutuu jossain määrin
Kunnan varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja oppilaitoksissa on laadittu kiusaamisen vastainen toimintasuunnitelma, joka keskittyy ennakoivaan toimintaan. Laadittuja suunnitelmia toteutetaan kunnassa. Kiusaamiseen puututaan lähes aina. Suunnitelmien mukaisten toimenpiteiden laatimisessa on ollut satunnaisesti mukana lapsia ja nuoria. Lisäksi muissa lapsille suunnatuissa toiminnoissa, kuten nuorisopalveluissa ja harrastustoiminnassa, varmistetaan, että kiusaamista ehkäistään ja siihen puututaan lähes aina. Lapsia työssään kohtaavilla aikuisilla on käytössään melko vähän toimintamalleja yhteisöllisyyden vahvistamiseen sekä vähäiset valmiudet tukea lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja.
Taso 3: Toteutuu hyvin
Kunnan varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja oppilaitoksissa on laadittu selkeä kiusaamisen vastainen toimintasuunnitelma, joka keskittyy vahvasti ennakoivaan toimintaan. Laaditut suunnitemat ovat kattavia ja niitä toteutetaan kunnassa systemaattisesti. Kiusaamiseen puututaan aina. Suunnitelmien mukaisten toimenpiteiden laatimisessa on ollut melko usein mukana lapsia ja nuoria, ja toimenpiteistä viestitään lapsille ja nuorille. Lisäksi muissa lapsille suunnatuissa toiminnoissa, kuten nuorisopalveluissa ja harrastustoiminnassa, varmistetaan, että kiusaamista ehkäistään aktiivisesti ja siihen puututaan aina. Lapsia työssään kohtaavilla aikuisilla on käytössään joitain toimintamalleja yhteisöllisyyden vahvistamiseen sekä hyvät valmiudet tukea lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja.
Taso 4: Toteutuu erinomaisesti
Kunnan varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja oppilaitoksissa on laadittu selkeä kiusaamisen vastainen toimintasuunnitelma, joka keskittyy vahvasti ennakoivaan toimintaan. Laaditut suunnitemat ovat kattavia ja niitä toteutetaan kunnassa systemaattisesti. Kiusaamiseen puututaan aina. Suunnitelmien mukaisten toimenpiteiden laatimisessa on ollut lähes aina mukana lapsia ja nuoria, ja toimenpiteistä viestitään lapsille ja nuorille. Lisäksi muissa lapsille suunnatuissa toiminnoissa, kuten nuorisopalveluissa ja harrastustoiminnassa, varmistetaan, että kiusaamista ehkäistään erittäin aktiivisesti ja siihen puututaan aina. Lapsia työssään kohtaavilla aikuisilla on systemaattisesti käytössään toimintamalleja yhteisöllisyyden vahvistamiseen sekä erittäin hyvät valmiudet tukea lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja.
Indikaattori 31
    Osoita
    Tila
Kunnan (lapsi- ja perhe)palvelut tarjoavat tukea vanhemmuuteen. Kirjaa kommentteihin, mitä näyttöön perustuvia vanhemmuuden tuen menetelmiä kunnassa on käytössä.

Näyttöön perustuvia vanhemmuuden tuen menetelmiä:

  • Ihmeelliset vuodet
  • Lapset puheeksi
  • Voimaperheet
  • Perhekoulu POP
  • VOIKUKKIA
  • Theraplay
  • Pidä kiinni
  • Muu, mikä?
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
Tasokuvaukset
Avaa kaikki tasokuvaukset
Taso 1: Toteutuu vähän tai ei lainkaan
Kunnassa on lapsi- ja perhepalveluista vain vähän ohjeita, suunnitelmia ja hoitopolkuja ja vähäiset resurssit tukea vanhemmuutta. Kunnassa on käytössä vain vähän vanhemmuuden tuen menetelmiä. Kunnan henkilöstöä on koulutettu vain vähän näiden menetelmien hyödyntämiseen työssään.
Taso 2: Toteutuu jossain määrin
Kunnassa on lapsi- ja perhepalveluista ohjeita, suunnitelmia, hoitopolkuja ja kohtuulliset resurssit tukea vanhemmuutta. Kunnassa on käytössä joitain vanhemmuuden tuen menetelmiä. Tukea on saman verran kaikille vanhemmille ja huoltajille. Kunnan henkilöstöä on koulutettu jonkin verran näiden menetelmien hyödyntämiseen työssään.
Taso 3: Toteutuu hyvin
Kunnassa on lapsi- ja perhepalveluista selkeät ohjeet, suunnitelmat ja hoitopolut ja hyvät resurssit tukea vanhemmuutta. Lisäksi kunnassa on hyvät valmiudet ja resurssit tunnistaa ja ohjata tuen piiriin erityistä tukea tarvitsevia vanhempia ja huoltajia. Kunnassa on laajasti käytössä näyttöön perustuvia vanhemmuuden tuen menetelmiä, kuten esim. Ihmeelliset vuodet tai Lapset puheeksi. Kunnan henkilöstöä on koulutettu näiden menetelmien hyödyntämiseen työssään.
Taso 4: Toteutuu erinomaisesti
Kunnassa on lapsi- ja perhepalveluista selkeät ohjeet, suunnitelmat ja hoitopolut ja erittäin hyvät resurssit tukea vanhemmuutta. Lisäksi kunnassa on erittäin hyvät valmiudet ja resurssit tunnistaa ja ohjata tuen piiriin erityistä tukea tarvitsevia vanhempia ja huoltajia. Kunnassa on systemaattisesti käytössä näyttöön perustuvia vanhemmuuden tuen menetelmiä, kuten esim. Ihmeelliset vuodet tai Lapset puheeksi. Kunnan henkilöstöä on systemaattisesti koulutettu näiden menetelmien hyödyntämiseen työssään.
Indikaattori 32
    Osoita
    Tila
Kunnassa toteutuu yhteisöllinen opiskeluhuolto oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämällä tavalla.
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
Tasokuvaukset
Avaa kaikki tasokuvaukset
Taso 1: Toteutuu vähän tai ei lainkaan
Yhteisöllinen monialainen opiskeluhuolto ei toteudu kunnassa oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämällä tavalla ja henkilöstöresurssit ovat riittämättömät.
Taso 2: Toteutuu jossain määrin
Vain osassa oppilaitoksia ja yksiköitä on järjestetty yhteisöllinen monialainen opiskeluhuolto oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämällä tavalla, ja henkilöstöresurssit ovat riittämättömät.
Taso 3: Toteutuu hyvin
Lähes kaikissa oppilaitoksissa ja yksiköissä on järjestetty yhteisöllinen monialainen opiskeluhuolto oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämällä tavalla huolehtien riittävistä henkilöstöresursseista.
Taso 4: Toteutuu erinomaisesti
Kunnassa on järjestetty yhteisöllinen monialainen opiskeluhuolto oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämällä tavalla huolehtien riittävistä henkilöstöresursseista. Hyvinvointialue on osoittanut työhön opiskeluhuoltopalvelujen osalta riittävät henkilöstöresurssit.
Indikaattori 33
    Osoita
    Tila
Esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella toteutuu oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukainen koulukuraattoreiden ja -psykologien henkilöstömitoitus (yhtä kuraattoria kohden voi olla enintään 670 opiskelijaa ja yhtä psykologia kohden enintään 780 opiskelijaa).

Laki oppilas- ja opiskeluhuoltolain muuttamisesta (2021)

Tämä indikaattori on kartoittava ja hyvinvointialueen vastuulla. Voidaan valita toimintasuunnitelman tavoitteeksi vain, jos hyvinvointialue tähän sitoutuu.

 

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
Tasokuvaukset
Avaa kaikki tasokuvaukset
Taso 1: Toteutuu vähän tai ei lainkaan
Lain mukainen henkilöstömitoitus ei toteudu yhdessäkään yksikössä.
Taso 2: Toteutuu jossain määrin
Lain mukainen henkilöstömitoitus toteutuu vain pienessä osassa yksiköitä.
Taso 3: Toteutuu hyvin
Suuressa osassa yksiköitä toteutuu lain mukainen henkilöstömitoitus.
Taso 4: Toteutuu erinomaisesti
Kaikissa yksiköissä toteutuu lain mukainen henkilöstömitoitus.
Indikaattori 34
    Osoita
    Tila
Lastenneuvoloiden terveydenhoitajien henkilöstömitoitus on suositusten mukainen (enintään 340 lasta / kokopäivätoiminen terveydenhoitaja).

Suosituksesta tarkemmin: Lastenneuvola lapsiperheiden tukena, STM, 2014

Tämä indikaattori on kartoittava ja hyvinvointialueen vastuulla. Voidaan valita toimintasuunnitelman tavoitteeksi vain, jos hyvinvointialue tähän sitoutuu.

 

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
Tasokuvaukset
Avaa kaikki tasokuvaukset
Taso 1: Toteutuu vähän tai ei lainkaan
Kunnassa jäädään suurimmassa osassa yksiköitä alle puoleen suositusten mukaisesta määrästä lastenneuvoloiden terveydenhoitajia.
Taso 2: Toteutuu jossain määrin
Kunnassa on vain osassa yksiköitä lähes suositusten mukainen määrä lastenneuvoloiden terveydenhoitajia.
Taso 3: Toteutuu hyvin
Kunnassa on lähes kaikissa yksiköissä suositusten mukainen määrä lastenneuvoloiden terveydenhoitajia.
Taso 4: Toteutuu erinomaisesti
Kunnassa on suositusten mukainen määrä lastenneuvoloiden terveydenhoitajia kaikissa yksiköissä.
Indikaattori 35
    Osoita
    Tila
Kunnassa lasten ja nuorten palveluissa edistetään systemaattisesti lasten ja nuorten positiivista mielenterveyttä eli mielen hyvinvointia sekä ennaltaehkäistään mielenterveyden ongelmia. Henkilöstöllä on tarvittava mielenterveysosaaminen lasten ja nuorten tukemiseksi. Lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa tukea matalalla kynnyksellä ja viiveettä. Yhteistyö kunnan eri toimijoiden välillä sekä hyvinvointialueen kanssa on toimivaa ja koordinoitua. Lapset ja nuoret ohjataan sujuvasti tarvittavan avun ja tuen piiriin.
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
Tasokuvaukset
Avaa kaikki tasokuvaukset
Taso 1: Toteutuu vähän tai ei lainkaan
Kunnan lasten ja nuorten palveluissa, edistävään ja ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön on erittäin vähäiset voimavarat tai niitä ei ole lainkaan. Eri toimijoiden välillä ei ole lainkaan tai on erittäin vähän koordinoitua ja toimivaa yhteistyötä. Henkilöstöä ei kouluteta ja riittävää mielenterveysosaamista lasten ja nuorten tukemiseksi ei ole. Palvelujen kattavuutta ja toimivuutta ei seurata tai arvioida.
Taso 2: Toteutuu jossain määrin
Kunnan lasten ja nuorten palveluissa on edistävään ja ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön vähän voimavaroja. Eri toimijoiden välillä on vähän koordinoitua ja toimivaa yhteistyötä. Kunnassa on käytössä joitain yksittäisiä lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevia toimintoja. Henkilöstöä on koulutettu satunnaisesti, mutta riittävää mielenterveysosaamista lasten ja nuorten tukemiseksi ei ole. Palvelujen kattavuutta ja toimivuutta arvioidaan vain satunnaisesti.
Taso 3: Toteutuu hyvin
Kunnan lasten ja nuorten palveluissa on edistävään ja ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön hyvät voimavarat. Eri toimijoiden välillä on säännöllistä ja hyvin toimivaa ja koordinoitua yhteistyötä. Henkilöstöä on koulutettu, ja henkilöstöllä on hyvä mielenterveysosaaminen lasten ja nuorten tukemisesta. Palveluissa on käytössä tutkittuja ja tuloksellisia menetelmiä. Palvelujen kattavuutta ja toimivuutta arvioidaan melko säännöllisesti. Lapset ja nuoret osallistuvat arviointiin. Kunnan edistävää ja ennaltaehkäisevä mielenterveystyö koskee myös lapsia, jotka oleskelevat Suomessa ilman oleskelulupaa tai viisumia sekä lapsia, jotka ovat Suomessa tilapäisellä oleskeluluvalla ilman kotikuntaa (ns. paperittomat lapset).
Taso 4: Toteutuu erinomaisesti
Kunnan lasten ja nuorten palveluissa, kuten varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa, edistetään systemaattisesti ja laajamittaisesti lasten ja nuorten positiivisen mielenterveyden rakentumista sekä ennaltaehkäistään mielenterveyden ongelmia. Henkilöstöä on koulutettu laaja-alaisesti, ja henkilöstöllä on vankka mielenterveysosaaminen lasten ja nuorten tukemisesta. Palveluissa on laajasti käytössä tutkittuja ja tuloksellisia menetelmiä. Palveluissa tuetaan esimerkiksi lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä kaveritaitoja. Palveluissa varmistetaan, että lapset ja nuoret kokevat kuuluvansa joukkoon, ja että lapset ja nuoret kohdataan arvostavasti ja kunnioittavasti.

Edistävään ja ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön on kunnassa kaikkiaan erittäin kattavat voimavarat. Lapset ja nuoret ohjataan sujuvasti tarvittavan avun ja tuen piiriin, ja he saavat apua matalalla kynnyksellä ja viiveettä. Eri toimijoiden välinen yhteistyö toimii erittäin hyvin, ja yhteistyö on koordinoitua. Palvelujen ja tuen kattavuutta ja toimivuutta arvioidaan säännöllisesti. Lapset ja nuoret osallistuvat säännöllisesti arviointiin. Kunnan edistävä ja ennaltaehkäisevä mielenterveystyö koskee myös lapsia, jotka oleskelevat Suomessa tilapäisellä oleskeluluvalla ilman kotikuntaa sekä lapsia, jotka ovat Suomessa ilman oleskelulupaa tai viisumia (ns. paperittomat lapset).
Indikaattori 36
    Osoita
    Tila
Jokainen lapsi saa kattavia terveys- ja mielenterveyspalveluja. Sama oikeus koskee myös lapsia, jotka oleskelevat Suomessa tilapäisellä oleskeluluvalla ilman kotikuntaa sekä lapsia, jotka ovat Suomessa ilman oleskelulupaa tai viisumia (ns. paperittomat lapset).

Tämä indikaattori on kartoittava ja hyvinvointialueen vastuulla. Voidaan valita toimintasuunnitelman tavoitteeksi vain, jos hyvinvointialue tähän sitoutuu.

Lisätietoa: Lainsäädäntöä paperittomien terveydenhuollosta on selkeytetty. Korjattu laki (laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä) astui voimaan 1.1.2023.

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
Tasokuvaukset
Avaa kaikki tasokuvaukset
Taso 1: Toteutuu vähän tai ei lainkaan
Hyvinvointialue toteuttaa vain kiireellisen hoidon ns. paperittomille lapsille eikä pane täytäntöön 1.1.2023 voimaan astunutta lakimuutosta koskien ns. paperittomien lasten terveydenhuollon palveluita.
Taso 2: Toteutuu jossain määrin
Hyvinvointialue toteuttaa terveys- ja mielenterveyspalvelut vaihtelevasti lapsille, jotka elävät maassa ilman laillista oleskeluoikeutta (ns. paperittomat lapset) tai lakisääteisen palvelun käynnistämisessä ja toteuttamisessa on ongelmia. Välttämättömien palveluiden toteuttamista ns. paperittoman lapsen hoidosta vastaavalle aikuiselle ei ole varmistettu.
Taso 3: Toteutuu hyvin
Hyvinvointialue turvaa pääsääntöisesti samat terveys- ja mielenterveyspalvelut kaikille lapsille. Myös lapsilla, jotka elävät maassa ilman laillista oleskeluoikeutta (ns. paperittomat lapset), on oikeus samoihin terveys- ja mielenterveyspalveluihin kuin muilla lapsilla. Hyvinvointialue turvaa paperittoman lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja huolenpidosta vastaavalle aikuiselle välttämättömät palvelut (esim. raskauteen ja synnytykseen liittyvät). Aikuisen hoidon tarpeen arvioinnissa ei ole käytössä lapsen edun toteutumisen kannalta tehtävää systemaattista arviointia.
Taso 4: Toteutuu erinomaisesti
Hyvinvointialue turvaa samat terveys- ja mielenterveyspalvelut kaikille lapsille. Myös lapsilla, jotka elävät maassa ilman laillista oleskeluoikeutta (ns. paperittomat lapset), on oikeus samoihin terveys- ja mielenterveyspalveluihin kuin muilla lapsilla. Hyvinvointialue turvaa ns. paperittoman lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja huolenpidosta vastaavalle aikuiselle välttämättömät palvelut (esim. raskauteen ja synnytykseen liittyvät). Aikuisen hoidon tarvetta arvioidaan systemaattisesti lapsen edun toteutumisen kannalta.
Indikaattori 37
    Osoita
    Tila
Kunnan lasten ja nuorten palveluissa, kuten varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa ja vapaa-ajan palveluissa, tunnistetaan ja otetaan väkivalta lasten kanssa systemaattisesti puheeksi sekä ohjataan väkivaltaa kokenut avun ja tuen piiriin.
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
Tasokuvaukset
Avaa kaikki tasokuvaukset
Taso 1: Toteutuu vähän tai ei lainkaan
Kunnan lasten ja nuorten palveluissa henkilöstöä ei ole koulutettu lapsiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseen. Väkivaltaa ei oteta palveluissa systemaattisesti lasten kanssa puheeksi, eikä palveluissa ole käytössä tunnistamista tukevia menetelmiä ja lomakkeita.
Taso 2: Toteutuu jossain määrin
Kunnan lasten ja nuorten palveluissa pieni osa henkilöstöä on koulutettu lapsiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseen. Väkivalta otetaan palveluissa satunnaisesti lasten kanssa puheeksi, ja palveluissa on käytössä vain joitain tunnistamista tukevia menetelmiä ja lomakkeita.
Taso 3: Toteutuu hyvin
Kunnan lasten ja nuorten palveluissa iso osa henkilöstöstä on koulutettu lapsiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseen. Väkivalta otetaan palveluissa melko systemaattisesti lasten kanssa puheeksi, ja palveluissa on käytössä useita tunnistamista tukevia menetelmiä ja lomakkeita. Väkivaltaa kokenut osataan ohjata tarvittavan tuen ja avun piiriin.
Taso 4: Toteutuu erinomaisesti
Kunnan lasten ja nuorten palveluissa miltei koko henkilöstö on koulutettu lapsiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseen. Väkivalta otetaan palveluissa systemaattisesti lasten kanssa puheeksi, ja palveluissa on käytössä laajamittaisesti tunnistamista tukevia menetelmiä ja lomakkeita. Väkivaltaa kokenut osataan ohjata tarvittavan tuen ja avun piiriin.
Indikaattori 38
    Osoita
    Tila
Kunnan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa ehkäistään aktiivisesti lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa, ml. digitaalisessa ympäristössä tapahtuvaa seksuaaliväkivaltaa. Lapset ja nuoret saavat näissä palveluissa ikätason mukaista turvataitokasvatusta.
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
Tasokuvaukset
Avaa kaikki tasokuvaukset
Taso 1: Toteutuu vähän tai ei lainkaan
Kunnan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa toteutetaan turvataitokasvatusta hyvin vähän tai vain satunnaisesti. Palveluissa ei ole käytössä tutkittuja ja tuloksellisia opetusmateriaaleja, menetelmiä ja toimintamalleja, jotka tukisivat turvataitokasvatuksen toteuttamista laadukkaasti. Henkilöstö ei ole saanut täydennyskoulutusta turvataitokasvatuksesta sekä lapsiin kohdistuvasta, ml. digitaalisessa mediassa tapahtuvasta, seksuaaliväkivallasta, seksuaalisesta häirinnästä, houkuttelusta ja seksuaalisesta riistosta sekä niiden ehkäisystä. Palveluissa lapset ja nuoret eivät saa ikä- ja kehitystasoonsa sopivaa tietoa lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta ja keinoista suojella itseään eivätkä digiturvataitoja, tietoa digitaalisen median riskeistä ja keinoja toimia turvallisesti verkossa.
Taso 2: Toteutuu jossain määrin
Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa toteutetaan turvataitokasvatusta vain satunnaisesti joissakin yksiköissä. Yksilöissä ei juurikaan ole käytössä tutkittuja ja tuloksellisia opetusmateriaaleja, menetelmiä ja toimintamalleja, jotka tukevat turvataitokasvatuksen toteuttamista laadukkaasti. Vain pieni osa henkilöstöä on saanut tai saa täydennyskoulutusta turvataitokasvatuksesta sekä lapsiin kohdistuvasta, ml. digitaalisessa mediassa tapahtuvasta, seksuaaliväkivallasta, seksuaalisesta häirinnästä, houkuttelusta ja seksuaalisesta riistosta sekä niiden ehkäisystä. Osana turvataitokasvatusta lapset ja nuoret saavat kaikkiaan melko vähän ikä- ja kehitystasoonsa sopivaa tietoa lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta ja keinoista suojella itseään sekä digiturvataitoja, tietoa digitaalisen median riskeistä ja keinoja toimia turvallisesti verkossa.
Taso 3: Toteutuu hyvin
Kunnan paikalliset opetussuunnitelmat (VASU, EOPS, OPS) ohjaavat turvataitokasvatuksen sisältöä ja käytännön toteutusta kunnassa, valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteita konkretisoiden. Turvataitokasvatus on huomioitu myös koulutuksen järjestäjän vastuulla olevassa opiskeluhuoltosuunnitelmassa. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa toteutetaan turvataitokasvatusta. Palveluissa on käytössä tutkittuja ja tuloksellisia opetusmateriaaleja, menetelmiä ja toimintamalleja, jotka tukevat turvataitokasvatuksen toteuttamista laadukkaasti. Iso osa henkilöstöä on saanut tai saa täydennyskoulutusta turvataitokasvatuksesta sekä lapsiin kohdistuvasta, ml. digitaalisessa mediassa tapahtuvasta, seksuaaliväkivallasta, seksuaalisesta häirinnästä, houkuttelusta ja seksuaalisesta riistosta sekä niiden ehkäisystä. Osana turvataitokasvatusta lapset ja nuoret, ml. haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret, saavat ikä- ja kehitystasoonsa sopivaa tietoa lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta ja keinoista suojella itseään sekä digiturvataitoja, tietoa digitaalisen median riskeistä ja keinoja toimia turvallisesti verkossa.
Taso 4: Toteutuu erinomaisesti
Kunnan paikalliset opetussuunnitelmat (VASU, EOPS, OPS) ohjaavat turvataitokasvatuksen sisältöä ja käytännön toteutusta kunnassa, valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteita konkretisoiden. Turvataitokasvatus on huomioitu myös koulutuksen järjestäjän vastuulla olevassa opiskeluhuoltosuunnitelmassa.

Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa toteutetaan turvataitokasvatusta systemaattisesti. Palveluissa on systemaattisessa käytössä tutkittuja ja tuloksellisia opetusmateriaaleja, menetelmiä ja toimintamalleja, jotka tukevat turvataitokasvatuksen toteuttamista laadukkaasti. Miltei koko henkilöstö on saanut tai saa täydennyskoulutusta turvataitokasvatuksesta sekä lapsiin kohdistuvasta, ml. digitaalisessa mediassa tapahtuvasta, seksuaaliväkivallasta, seksuaalisesta häirinnästä, houkuttelusta ja seksuaalisesta riistosta sekä niiden ehkäisystä. Osana turvataitokasvatusta lapset ja nuoret, ml. haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret, saavat ikä- ja kehitystasoonsa sopivaa tietoa lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta ja keinoista suojella itseään sekä digiturvataitoja, tietoa digitaalisen median riskeistä ja keinoja toimia turvallisesti verkossa.
Indikaattori 39
    Osoita
    Tila
Lastensuojelussa toimitaan niin, että työntekijän ja lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen/nuoren, lapsen perheen ja muiden läheisten ja muiden asiaan osallisten/lapselle tärkeiden ihmisten välillä on mahdollisuus jatkuvaan ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Kokemuksia ja näkemyksiä tästä kysytään lapsilta ja perheiltä säännöllisesti.

Tämä indikaattori on kartoittava ja hyvinvointialueen vastuulla. Voidaan valita toimintasuunnitelman tavoitteeksi vain, jos hyvinvointialue tähän sitoutuu.

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
Tasokuvaukset
Avaa kaikki tasokuvaukset
Taso 1: Toteutuu vähän tai ei lainkaan
Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten/nuorten ja perheiden kokemuksia ja näkemyksiä asiakassuhteen vuorovaikutuksesta ei kysytä juuri lainkaan. Vain hyvin vähäinen määrä lapsista/nuorista ja perheistä, joilta asiasta on kysytty, kertoo olevansa tyytyväisiä asiakassuhteeseen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen.
Taso 2: Toteutuu jossain määrin
Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten/nuorten ja perheiden kokemuksia ja näkemyksiä asiakassuhteen vuorovaikutuksesta kysytään satunnaisesti. Melko pieni osa lapsista/nuorista ja perheistä, joilta asiasta on kysytty, kertoo olevansa tyytyväisiä asiakassuhteeseen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen.
Taso 3: Toteutuu hyvin
Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten/nuorten ja perheiden kokemuksia ja näkemyksiä asiakassuhteen vuorovaikutuksesta kysytään melko säännöllisesti. Merkittävä osa lapsista/nuorista ja perheistä, joilta asiasta on kysytty, kertoo olevansa tyytyväisiä asiakassuhteeseen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen.
Taso 4: Toteutuu erinomaisesti
Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten/nuorten ja perheiden kokemuksia ja näkemyksiä asiakassuhteen vuorovaikutuksesta kysytään säännöllisesti. Suurin osa lapsista/nuorista ja perheistä, joilta asiasta on kysytty, kertoo olevansa erittäin tyytyväisiä asiakassuhteeseen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen.
Indikaattori 40
    Osoita
    Tila
Lastensuojelun sosiaalityö organisoidaan systeemisen lastensuojelun toimintamallin mukaisesti aina, kun se on asiakastyön järjestämisen näkökulmasta mahdollista. (THL: Lastensuojelun laatusuositus 2019; Aaltio & Isokuortti 2019; Petrelius & Uutela 2020)

Tämä indikaattori on kartoittava ja hyvinvointialueen vastuulla. Voidaan valita toimintasuunnitelman tavoitteeksi vain, jos hyvinvointialue tähän sitoutuu.

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
Tasokuvaukset
Avaa kaikki tasokuvaukset
Taso 1: Toteutuu vähän tai ei lainkaan
Hyvinvointialueella ei ole käytössä systeemisen lastensuojelun toimintamallia eikä muutakaan vastaavaa toimintamallia laadukkaan lastensuojelun sosiaalityön varmistamiseksi. Lastensuojelutyötä ei juurikaan kehitetä asiakkaiden kanssa eikä lastensuojelun sosiaalityöhön ole riittäviä voimavaroja.
Taso 2: Toteutuu jossain määrin
Systeemisen lastensuojelun toimintamalli on hyvinvointialueella käytössä osassa lastensuojelun sosiaalityön tiimejä. Esihenkilöt tukevat toimintamallia jonkin verran. Toimintamallia kehitetään melko vähän yhdessä asiakkaiden kanssa. Hyvinvointialueella on jonkin verran voimavaroja toimintamallin mukaiseen lastensuojelun sosiaalityöhön.
Taso 3: Toteutuu hyvin
Systeemisen lastensuojelun toimintamalli on hyvinvointialueella pysyvästi käytössä lähes kaikissa lastensuojelun sosiaalityön tiimeissä. Esihenkilöt tukevat toimintamallia, ja sitä kehitetään yhdessä henkilöstön, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Alueella on varmistettu riittävät voimavarat toimintamallin mukaiseen lastensuojelun sosiaalityöhön.

Hyvinvointialueella on systeemisen lastensuojelun kehittämisestä huolehtiva monialainen johtoryhmä, joka vastaa toimintamallin mukaisesta perus- ja jatkokoulutuksesta sekä tiimi- ja toimintorajat ylittävän systeemisen yhteistoiminnan kehittämisestä.
Taso 4: Toteutuu erinomaisesti
Systeemisen lastensuojelun toimintamalli on hyvinvointialueella pysyvästi käytössä kaikissa lastensuojelun sosiaalityön tiimeissä. Esihenkilöt ja ylempi johto tukevat toimintamallia, ja sitä kehitetään yhteistyössä lastensuojelun henkilöstön, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Hyvinvointialueella on varmistettu riittävät voimavarat toimintamallin mukaiseen lastensuojelun sosiaalityöhön.

Hyvinvointialueella on pysyvä systeemisen lastensuojelun kehittämisestä huolehtiva monialainen johtoryhmä, joka vastaa toimintamallin mukaisesta perus- ja jatkokoulutuksesta sekä tiimi- ja toimintorajat ylittävän systeemisen yhteistoiminnan kehittämisestä.

Lastensuojelun sosiaalityön toimintaympäristöä, esimerkiksi prosesseja, palvelukuvauksia, työn tukirakenteita ja tilaratkaisuja, on kehitetty luomaan systeemiselle, monitoimijaiselle työskentelylle mahdollisimman suotuisat olosuhteet.

Alueella on käytössä systemaattinen tapa kerätä asiakkailta palautetta systeemisestä työskentelystä. Monialainen johtoryhmä seuraa ja arvioi monitoimijaisen yhteistoiminnan toteutumista, määrää ja laatua.
Indikaattori 41
    Osoita
    Tila
Lapset ja lapsen etu huomioidaan hyvinvointialueen aikuisille tarkoitetuissa palveluissa, kuten mielenterveys- ja päihdepalveluissa silloin, kun asiakkaalla on lapsia.

Tämä indikaattori on kartoittava ja hyvinvointialueen vastuulla. Voidaan valita toimintasuunnitelman tavoitteeksi vain, jos hyvinvointialue tähän sitoutuu.

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
Tasokuvaukset
Avaa kaikki tasokuvaukset
Taso 1: Toteutuu vähän tai ei lainkaan
Yksittäiset työntekijät ottavat aikuisille tarkoitetuissa palveluissa puheeksi sen, onko asiakkaalla lapsia. Joissain palveluissa on käytössä yksittäisiä ohjeistuksia puheeksiottoon. Lapsen ja lapsen edun huomioiminen aikuisille tarkoitetuissa palveluissa ei toteudu. Vanhemmille ja/tai huoltajille ei juurikaan ole tarjolla tukea.
Taso 2: Toteutuu jossain määrin
Joissain aikuisille tarkoitetuissa palveluissa otetaan puheeksi se, onko asiakkaalla lapsia. Joissain aikuisille tarkoitetuissa palveluissa on käytössä ohjeistus ja toimintatapa/menetelmä puheeksiottoon. Joissain palveluissa toimii monitoimijainen yhteistyö, ja se mahdollistaa satunnaisesti lapsen ja lapsen edun huomioimisen sekä jonkin verran tukea vanhemmille ja/tai huoltajille.
Taso 3: Toteutuu hyvin
Suuressa osassa aikuisille tarkoitetuissa palveluissa otetaan puheeksi se, onko asiakkaalla lapsia. Suuressa osassa palveluja on käytössä ohjeistus ja toimintatapa/menetelmä puheeksiottoon. Palveluissa toimii hyvin monitoimijainen yhteistyö, joka mahdollistaa lapsen ja lapsen edun huomioimisen sekä hyvää tukea vanhemmille ja/tai huoltajille.
Taso 4: Toteutuu erinomaisesti
Kaikissa keskeisissä aikuisille tarkoitetuissa palveluissa otetaan systemaattisesti puheeksi se, onko asiakkaalla lapsia. Kaikissa palveluissa on myös käytössä selkeä ohjeistus ja toimintatapa/menetelmä puheeksiottoon. Palveluissa toteutuu erinomaisesti systemaattinen ja monitoimijainen yhteistyö, joka mahdollistaa lapsen ja lapsen edun huomioimisen sekä kokonaisvaltaista tukea vanhemmille ja/tai huoltajille.
Indikaattori 42
    Osoita
    Tila
Kunnan tilat ja fyysinen/rakennettu ympäristö tukevat lasten terveyttä, hyvinvointia ja lasten liikkumista.
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
Tasokuvaukset
Avaa kaikki tasokuvaukset
Taso 1: Toteutuu vähän tai ei lainkaan
Julkisia tiloja suunniteltaessa huomioidaan hyvin vähän lapsen ja nuoren näkökulma sekä erilaisten lapsiryhmien tarpeet. Kunnassa on vain vähän julkista liikennettä ja pyöräteitä mahdollistamaan lasten turvallinen liikkuminen. Lasten turvallisuus huomioidaan vain vähän kunnan erilaisia kulkureittejä ja kevyen liikenteen väyliä suunniteltaessa. Kunnan fyysinen/rakennettu ympäristö sekä esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pihat tukevat vain vähän lasten päivittäistä liikkumista. Vain muutamat kunnan tiloista ja rakennuksista, joita käyttävät erityisesti lapset ja nuoret, ovat sisäilmaltaan terveitä ja puhtaita.
Taso 2: Toteutuu jossain määrin
Julkisia tiloja suunniteltaessa huomioidaan satunnaisesti lapsen ja nuoren näkökulma sekä erilaisten lapsiryhmien tarpeet. Kunnassa on jonkin verran julkista liikennettä ja pyöräteitämahdollistamaan lasten turvallinen liikkuminen. Lasten turvallisuus huomioidaan satunnaisesti kunnan erilaisia kulkureittejä ja kevyen liikenteen väyliä suunniteltaessa. Kunnan fyysinen/rakennettu ympäristö sekä esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pihat tukevat jonkin verran lasten päivittäistä liikkumista. Pieni osa kunnan tiloista ja rakennuksista, joita käyttävät erityisesti lapset ja nuoret, on sisäilmaltaan terveitä ja puhtaita.
Taso 3: Toteutuu hyvin
Julkisia tiloja suunniteltaessa huomioidaan hyvin lapsen ja nuoren näkökulma sekä erilaisten lapsiryhmien tarpeet. Kunnassa on julkista liikennettä ja pyöräteitä mahdollistamaan lasten turvallinen liikkuminen. Lasten turvallisuus huomioidaan useimmiten kunnan erilaisia kulkureittejä ja kevyen liikenteen väyliä suunniteltaessa. Kunnan fyysinen/rakennettu ympäristö sekä esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pihat tukevat hyvin lasten päivittäistä liikkumista. Suurin osa kunnan tiloista ja rakennuksista, joita käyttävät erityisesti lapset ja nuoret, on sisäilmaltaan terveitä ja puhtaita.
Taso 4: Toteutuu erinomaisesti
Julkisia tiloja, kuten varhaiskasvatusyksikköjä, kouluja, oppilaitoksia, kauppakeskuksia, kirjastoja, nuorisotiloja, (lähi)liikuntapaikkoja, kenttiä, (leikki)puistoja sekä koulureittejä suunniteltaessa huomioidaan systemaattisesti lapsen ja nuoren näkökulma sekä erilaisten lapsiryhmien tarpeet. Kunnasssa on paljon julkista liikennettä ja pyöräteitä mahdollistamaan lasten turvallinen liikkuminen. Lasten turvallisuus huomioidaan systemaattisesti kunnan erilaisia kulkureittejä ja kevyen liikenteen väyliä suunniteltaessa. Kunnan fyysinen/rakennettu ympäristö sekä esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pihat tukevat erittäin hyvin lasten päivittäistä liikkumista. Kunnan tilat ja rakennukset, joita käyttävät erityisesti lapset ja nuoret, ovat sisäilmaltaan terveitä ja puhtaita.
Indikaattori 43
    Osoita
    Tila
Kunta vähentää kasvihuonekaasupäästöjään systemaattisesti ja varautuu muuttuvaan ilmastoon sekä huomioi lapset ilmastotyössään.
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4
Tasokuvaukset
Avaa kaikki tasokuvaukset
Taso 1: Toteutuu vähän tai ei lainkaan
Kunnalla ei ole ilmastostrategiaa ja ilmastovaikutusten huomiointi kaavoitusta ja muuta maankäyttöä (mm. metsänhoito), liikennettä, rakentamista, energia- ja jätehuoltoa, palveluiden järjestämistä ja hankintoja koskevassa päätöksenteossa on satunnaista. Kunta ei ole systemaattisesti varautunut ilmastonmuutoksen seurauksiin. Kunta ei juuri viesti ilmastoasioista kuntalaisille eikä ilmastonmuutos juurikaan näy opetussuunnitelmissa eikä ammattikoulujen koulutussisällöissä.
Taso 2: Toteutuu jossain määrin
Kunnalla ei ole ilmastostrategiaa. Kunta on yksittäisissä tapauksissa huomioinut ilmastovaikutukset kaavoitusta ja muuta maankäyttöä (mm. metsänhoito), liikennettä, rakentamista, energia- ja jätehuoltoa, palveluiden järjestämistä ja hankintoja koskevassa päätöksenteossa. Kunta on vähäisissä määrin varautunut ilmastonmuutoksen seurauksiin eri toimialojen valmius- ja turvallisuussuunnitelmissa, mutta lapsia ei ole huomioitu erityisen haavoittuvana kohderyhmänä. Kunta viestii jossain määrin ilmastotyöstään kuntalaisille. Ilmastonmuutos on vähäisissä määrin mukana opetussuunnitelmissa ja ammattikoulujen koulutussisällöissä.
Taso 3: Toteutuu hyvin
Kunnalla on ilmastostrategia. Kunta huomioi jossain määrin ilmastovaikutuksia kaavoitusta ja muuta maankäyttöä (mm. metsänhoito), liikennettä, rakentamista, energia- ja jätehuoltoa, palveluiden järjestämistä ja hankintoja koskevassa päätöksenteossa. Kunta raportoi päästökehityksestään vuosittain. Kunta on jossain määrin varautunut ilmastonmuutoksen seurauksiin eri toimialojen valmius- ja turvallisuussuunnitelmissa, mutta lapsia ei ole huomioitu erityisen haavoittuvana kohderyhmänä. Kunta viestii jossain määrin ilmastotyöstään kuntalaisille, myös lapsille. Ilmastonmuutos on jossain määrin mukana opetussuunnitelmissa ja ammattikoulujen koulutussisällöissä.
Taso 4: Toteutuu erinomaisesti
Kunnalla on ilmastostrategia, joka on linkitetty kuntastrategiaan. Kunta huomioi ilmastovaikutukset kaavoitusta ja muuta maankäyttöä (mm. metsänhoito), liikennettä, rakentamista, energia- ja jätehuoltoa, palveluiden järjestämistä ja hankintoja koskevassa päätöksenteossa. Kunta raportoi päästökehityksestään vuosittain. Kunnat varautuvat ilmastonmuutoksen seurauksiin eri toimialojen valmius- ja turvallisuussuunnitelmissa, ja lapset huomioidaan erityisen haavoittuvana kohderyhmänä. Kunta viestii aktiivisesti ilmastotyöstään kuntalaisille, eri lapsiryhmät huomioiden. Ilmastonmuutos on läpileikkaavasti mukana opetussuunnitelmissa ja ammattikoulujen koulutussisällöissä.

Tulosindikaattorit

Indikaattori 44
    Osoita
    Tila
Lasta kiusattu kotona, hoidossa tai vapaa-ajalla (12 viime kuukauden aikana)
Kunnan arvo Kansallinen keskiarvo
Vuosi
2018
%
4-vuotiaat lapset, vastaavanikäiset lapset
34,8%
Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tutkimus, perustulokset, 4-vuotiaat lapset, 2018 (huom. jatkunut FinLapset-tutkimuksena)
Indikaattori 45
    Osoita
    Tila
Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa
Kunnan arvo Kansallinen keskiarvo
Vuosi
2019
%
4. ja 5. luokan oppilaat
7,2%
%
8. ja 9. luokan oppilaat
5,5%
%
Lukio 1. ja 2. vuosi
1,1%
%
Ammatillinen oppilaitos
3,6%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2019
Vuosi
2021
%
4. ja 5. luokan oppilaat
7,9%
%
8. ja 9. luokan oppilaat
6,0%
%
Lukio 1. ja 2. vuosi
1,1%
%
Ammatillinen oppilaitos
2,9%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2021
Indikaattori 46
    Osoita
    Tila
Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, 8. ja 9. luokan oppilaat

(HUOM. maakuntakohtainen arvo, jos ei kuntakohtaista saatavilla)

Kunnan arvo Kansallinen keskiarvo
Vuosi
2017
%
Toimintarajoitteita kokevat nuoret
11,6%
%
Ulkomaista syntyperää olevat nuoret
19,4%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2017
Indikaattori 47
    Osoita
    Tila
Kokenut seksuaalista häirintää puhelimessa tai internetissä vuoden aikana
Kunnan arvo Kansallinen keskiarvo
Vuosi
2019
%
8. ja 9. luokan oppilaat
16,9%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2019
Vuosi
2021
%
8. ja 9. luokan oppilaat
25,9%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2021
Indikaattori 48
    Osoita
    Tila
Mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana
Kunnan arvo Kansallinen keskiarvo
Vuosi
2019
%
4. ja 5. luokan oppilaat
15,5%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2019
Vuosi
2021
%
4. ja 5. luokan oppilaat
22,2%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2021
Indikaattori 49
    Osoita
    Tila
Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus (kahden viime viikon aikana)
Kunnan arvo Kansallinen keskiarvo
Vuosi
2019
%
8. ja 9. luokan oppilaat
12,9%
%
Lukion 1. ja 2. vuosi
13,9%
%
Ammatillinen oppilaitos
11,1%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2019
Vuosi
2021
%
8. ja 9. luokan oppilaat
19,4%
%
Lukion 1. ja 2. vuosi
21,5%
%
Ammatillinen oppilaitos
16,6%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2021
Indikaattori 50
    Osoita
    Tila
Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus (kahden viime viikon aikana)

(HUOM. maakuntakohtainen arvo, jos ei kuntakohtaista saatavilla)

Kunnan arvo Kansallinen keskiarvo
Vuosi
2017
%
8. ja 9. luokan oppilaat, toimintarajoitteita kokevat nuoret
34,6%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2017
Indikaattori 51
    Osoita
    Tila
Kokenut vanhempien tai muiden huoltapitävien aikuisten fyysistä väkivaltaa vuoden aikana
Kunnan arvo Kansallinen keskiarvo
Vuosi
2019
%
4. ja 5. luokan oppilaat
12,5%
%
8. ja 9. luokan oppilaat
11,8%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2019
Vuosi
2021
%
4. ja 5. luokan oppilaat
15,1%
%
8. ja 9. luokan oppilaat
12,5%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2021
Indikaattori 52
    Osoita
    Tila
Vanhemman liiallinen alkoholinkäyttö aiheuttanut haittaa
Kunnan arvo Kansallinen keskiarvo
Vuosi
2019
%
8.-9. luokan oppilaat
5,3%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2019
Vuosi
2021
%
8. ja 9. luokan oppilaat
5,3%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2021
Indikaattori 53
    Osoita
    Tila
Kiireellisesti vuoden aikana sijoitettuna olleet
Kunnan arvo Kansallinen keskiarvo
Vuosi
2018
%
0 - 17 -vuotiaat
0,4%
Tietolähde: Sotkanet 2018, tai Lastensuojelurekisteri, THL, Tietoikkuna
Vuosi
2019
%
0 - 17 -vuotiaat
0,4%
Tietolähde: Sotkanet 2019, tai Lastensuojelurekisteri, THL, Tietoikkuna
Vuosi
2020
%
0 - 17 -vuotiaat
0,4%
Tietolähde: Sotkanet 2020, tai Lastensuojelurekisteri, THL, Tietoikkuna
Indikaattori 54
    Osoita
    Tila
Lapsi käyttänyt leikki- ja liikuntapaikkoja viikoittain
Kunnan arvo Kansallinen keskiarvo
Vuosi
2018
%
4-vuotiaat lapset, vastaavan ikäisestä väestöstä
69,6%
Tietolähde: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tutkimus, perustulokset, 4-vuotiaat lapset, 2018 (huom. jatkunut FinLapset-tutkimuksena.)
Indikaattori 55
    Osoita
    Tila
Ylipainoisuus
Kunnan arvo Kansallinen keskiarvo
Vuosi
2019
%
8. ja 9. luokan oppilaat
16,9%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2019
Vuosi
2021
%
8. ja 9. luokan oppilaat
18,0%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2021
Indikaattori 56
    Osoita
    Tila
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi
Kunnan arvo Kansallinen keskiarvo
Vuosi
2019
%
8. ja 9. luokan oppilaat
20,9%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2019
Vuosi
2021
%
8. ja 9. luokan oppilaat
25,7%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2021
Indikaattori 57
    Osoita
    Tila
Mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista
Kunnan arvo Kansallinen keskiarvo
Vuosi
2019
%
4. ja 5. luokan oppilaat
51,5%
%
8. ja 9. luokan oppilaat
43,0%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2019
Vuosi
2021
%
4. ja 5. luokan oppilaat
56,1%
%
8. ja 9. luokan oppilaat
44,4%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2021
Indikaattori 58
    Osoita
    Tila
Hyvä keskusteluyhteys vanhempien kanssa
Kunnan arvo Kansallinen keskiarvo
Vuosi
2019
%
4. ja 5. luokan oppilaat
61,7%
%
8. ja 9. luokan oppilaat
46,6%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2019
%
4. ja 5. luokan oppilaat
60,1%
%
8. ja 9. luokan oppilaat
42,2%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2021
Indikaattori 59
    Osoita
    Tila
Kokenut positiivista mielenterveyttä viimeisen kahden viikon aikana
Kunnan arvo Kansallinen keskiarvo
Vuosi
2017
%
8. ja 9. luokan oppilaat
26,9%
%
Lukio 1. ja 2. vuosi
30,6%
%
Ammatillinen oppilaitos
28,3%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2017
Vuosi
2021
%
8. ja 9. luokan oppilaat
25,5%
%
Lukion 1. ja 2. vuosi
26,0%
%
Ammatillinen oppilaitos
26,3%
Tietolähde: Kouluterveyskysely 2021
Indikaattori 60
    Osoita
    Tila
Lapsi saanut vanhemman mukaan lastenneuvolan palveluja riittämättömästi

Tämä indikaattori on kartoittava ja hyvinvointialueen vastuulla.

Kunnan arvo Kansallinen keskiarvo
Vuosi
2018
%
4-vuotiaat lapset
1,9%
Tietolähde: Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tutkimus, perustulokset, 4-vuotiaat lapset, 2018 (huom. jatkunut FinLapset-tutkimuksena)