Kuva
1. Malliin hakeminen
Ensimmäisessä vaiheessa kunta hakee malliin UNICEFin ohjeistuksen mukaisesti ja kokoaa lapsiystävällinen kunta - koordinaatioryhmän. Kun kunta on hyväksytty malliin mukaan, kunta ja UNICEF allekirjoittavat sitoumuksen yhteistyöstä.
2. Lapsen oikeuksiin tutustuminen
Toisessa vaiheessa kunta tutustuu lapsen oikeuksiin. Kunnan Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmä käy läpi UNICEFin tarjoaman alkukoulutuksen ja tutustuu teemapaketteihin, jotka käsittelevät lapsen oikeuksia kunnan näkökulmasta.
3. Nykytilan kartoitus
Kolmannessa vaiheessa kunta tekee kartoituksen lapsiystävällisyytensä nykytilasta. Kartoitus pohjautuu lasten kokemustietoon, mallin lapsenoikeusindikaattoreihin ja kunnassa jo olemassa olevaan tietoon lasten hyvinvoinnista.
4. Tavoitteet ja toimintasuunnitelma
Neljännessä vaiheessa kunta määrittää Lapsiystävällinen kunta -työnsä tavoitteet ja toimenpiteet eli laatii toimintasuunnitelman nykytilan kartoituksen tulosten pohjalta. UNICEFin hyväksyttyä toimintasuunnitelman kunta alkaa toteuttaa sitä.
5. Seuranta, arviointi ja tunnustus
Viidenteen vaiheeseen kuuluvat Lapsiystävällinen kunta -työn seuranta, arviointi ja Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen myöntäminen. Seurantatapaamisissa kunta ja UNICEF tarkastelevat yhdessä kehittämistyön etenemistä. Arviointitapaamisessa käydään läpi työn tulokset. UNICEF voi myöntää kunnalle Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen, mikäli työ on edennyt mallin kriteerien mukaan. Tunnustuksen jälkeen kunta jatkaa Lapsiystävällinen kunta -työtä mallin vaiheiden 3 - 5 mukaisesti. Kolmannen tunnustuksen jälkeen kunnan on mahdollista siirtyä Lapsiystävällinen kunta Alumnimalliin.
6. Siirtyminen alumniksi
Kolmen tunnustuksen jälkeen kunnan on mahdollista siirtyä Lapsiystävällinen kunta alumnimalliin, jos kriteerit täyttyvät. Alumnimallissa kunta työskentelee itsenäisemmin lapsen oikeuksien edistämiseksi. Kunta sisällyttää nykytilan kartoituksen perusteella valitsemansa lapsenoikeustavoitteet osaksi kunnan omia ohjaavia asiakirjoja.