Kuva

Nykytilan kartoituksella arvioidaan kunnan lapsiystävällisyyden tilaa

Lapsen oikeuksiin tutustumisen jälkeen on aika kartoittaa kunnan oma lapsenoikeustilanne. Siihen on työkaluna nykytilan kartoitus. Tässä osiossa saat tietoa nykytilakartoituksen toteuttamisesta. 

Nykytilakartoitus koostuu kolmesta osa-alueesta:

  • lasten näkemykset 
  • rakenne- ja prosessi-indikaattorit  
  • tulosindikaattorit

Nykytilan kartoituksella arvioidaan kunnan lapsiystävällisyyden ja lapsen oikeuksien toteutumisen tilaa. Tavoitteena on kartoittaa kunnassa jo hyvin olevia asioita sekä paikantaa kehittämiskohteita. Kartoitus auttaa kuntaa tunnistamaan erityisesti katvealueita lapsen oikeuksien toteutumisessa. Kartoituksen tulosten pohjalta kunta asettaa Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyönsä tavoitteet ja valitsee konkreettiset toimenpiteet toimintasuunnitelmaansa .


"Monta ahaa-elämystä on jo tullut."
Kartoitusta tehnyt koordinaattori 

Kartoituksen toteuttamiseen osallistuu koko kunta  

Koska nykytilan kartoituksessa arvioidaan koko kunnan tilannetta, sen toteuttamiseen tulee ottaa mukaan lapsia ja nuoria sekä laajasti kunnan eri toimijoita ja sidosryhmiä. Kun kartoituksen toteuttamista kunnassa jaetaan eri tahoille, ymmärrys Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyöstä lisääntyy. Samalla jaetaan vastuuta ja työstä tulee yhteistä. 

Nykytilan kartoitukseen kannattaa varata kunnassa riittävästi aikaa. Kartoituksen käynnistämisestä ja lopullisten tulosten kokoamisesta vastaavat Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmä ja -koordinaattori. Koordinaatioryhmässä pohditaan yhdessä sopivat vastuutahot kartoituksen eri osa-alueiden toteuttamiseen. Mitä useampi taho indikaattoreita arvioi, sitä laajempi ja luotettavampi tulos kartoituksella saadaan. 

Osana kartoitusta kunnan tulee selvittää myös eri-ikäisten lasten ja nuorten näkemyksiä kunnan lapsiystävällisyydestä. Lasten näkemyksiä selvittämällä kunta saa tärkeää tietoa lapsille ja nuorille itselleen merkityksellisistä asioista ja kehittämiskohteista.

 

Miten nykytilan kartoitus etenee?

Nykytilan kartoituksessa on neljä vaihetta:

  1. Lasten ja nuorten näkemysten kerääminen.
  2. Indikaattoritiedon keruu eli kunnan lapsenoikeustilanteen itsearviointi ja kansallisesta tiedonkeruusta tulevien kuntakohtaisten tietojen syöttäminen.
  3. Tulosten yhteenveto koordinaatioryhmän, lasten ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa.
  4. Tulosten käsittely ja jakaminen kunnan sisällä sekä UNICEFille.
LISÄTIETOA
Lisävinkit nykytilan kartoituksen toteuttamiseen 

Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmässä kannattaa pohtia, mikä kunnan taho on paras vastaamaan eri indikaattoreihin.

  • Muun muassa kaupungin johtoryhmä, hyvinvointiryhmä, kaavoitus, päihde- ja mielenterveyspalvelut, lastensuojelu, liikunta, varhaiskasvatus, perusopetus ja sivistyslautakunta voivat olla parhaita vastaajia. 
  • Kunnan johtoryhmässä voidaan arvioida esimerkiksi strategiaan, ohjaaviin asiakirjoihin, budjetointiin, lapsenoikeusosaamiseen, lasten kuulemisen ja lapsivaikutusten arviointiin liittyviä indikaattoreita. 

Lasten kasvuympäristöissä toimiville työntekijöille (esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksiköissä) voidaan koota indikaattoreihin liittyviä kysymyksiä yksikössä keskusteltavaksi, vaikka keskustelujen tuloksia ei nykytilan kartoituksessa suoraan käytettäisikään. Näin saadaan tietoa lasten ja aikuisten välisestä vuorovaikutuksesta ja yksiköiden toimintatavoista esimerkiksi lasten osallisuuteen liittyen. yksiköissä käytäviin keskusteluihin voi hyödyntää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:  

  • Onko toimialalla/yksiköissä käytössä toimintatapoja, jotka takaavat jokaiselle lapselle mahdollisuuden nostaa yhteiseen keskusteluun itselleen tärkeitä asioita? 
  • Millaisia rooleja lapsille/nuorille tarjotaan palveluiden/yksiköiden toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa?  
  • Osallistuvatko lapset ja nuoret palveluiden/yksiköiden toimintakulttuurin luomiseen? 
  • Toteutuuko lasten ja nuorten yhdenvertaisuus arjen vuorovaikutuksessa (puheet, teot, sanat, eleet) osana toimintaa?