Usein kysytyt kysymykset

1. Miksi lapset nostetaan erilliseksi painopisteeksi?

Lapsuus on poikkeuksellinen ja ainutlaatuinen jakso ihmisen elämässä. Varhaisvuosien pohjalle rakentuu sekä yksilön että koko yhteiskunnan tulevaisuus. Siksi YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa lapselle erityiset oikeudet, joita millään muulla ihmisryhmällä ei ole. Lapsella on erityisasema kehittyvänä, aikuisista riippuvaisena, haavoittuvana sekä erityistä suojelua ja hoivaa tarvitsevana ihmisenä.

Lapsiystävällisyys ei tarkoita piittaamattomuutta muista ihmisryhmistä. Se, mikä on lapsiystävällistä, on usein ihmisystävällistä laajemminkin. Esimerkiksi toimivat ja turvalliset kevyen liikenteen väylät palvelevat kaikkia liikkuvia kuntalaisia ja tuottavat puhtaampaa ympäristöä. Kunnan selkokielinen viestintä palvelee lasten lisäksi monia muitakin kuntalaisia. Lisäksi aikuisten tukeminen on usein samalla tukea lapsille. Esimerkiksi yksinhuoltajavanhempien tukeminen on perheiden lasten hyvinvoinnin kannalta äärimmäisen tärkeää. Hyvän lapsuuden turvaamista on myös se, että kunnan työpaikat ovat perheystävällisiä ja kunnasta kitketään rasismi.

2. Eikö aikuinen kuitenkin tiedä lopulta paremmin? Eiväthän lapset voi päättää kaikesta.

Lapsilla on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa taattu oikeus saada näkemyksensä kuuluviin ikä- ja kehitystasonsa huomioiden. Sopimus on Suomessa laintasoisena voimassa. Se ei tarkoita sitä, että lapset päättävät kaikesta, vaan että aikuisten tulee kuulla lapsia ja ottaa heidän näkemyksensä huomioon lapsia itseään koskevissa asioissa. Lapset ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita.

3. Mitä teen, jos lapsille ei ole sanottavaa?

Lasten kuulemisen tapojen tulee olla monipuolisia. Lapsille annettava taustatieto tulee olla ikätasoista ja selkokielistä – esimerkiksi alakoululaiselle ei kannata antaa monikymmensivuista aikuisille tarkoitettua dokumenttia kommentoitavaksi. Lue lisää siitä, miten lapsia voidaan onnistuneesti kuulla. Vaikka lapsen toive joskus olisikin hattarakone, kannattaa miettiä, voisiko toiveen taustalla olla jotain todellista tarvetta, esimerkiksi tekemistä välitunnille.

4. Miksi erillinen ohjelma?

Lapsen oikeuksien sopimus on kansainvälinen ihmisoikeussopimus. Se on ollut Suomessa voimassa laintasoisena vuodesta 1991. Sopimus velvoittaa noudattamaan lapsen oikeuksia. Suomen lainsäädännön on vastattava sopimuksessa vahvistettuja oikeuksia. YK:n lapsen oikeuksien komitea valvoo sopimuksen täytäntöönpanoa. Se on suositellut, että Suomi kehittää kattavan toimintapolitiikan ja -suunnitelman lapsen oikeuksien sopimuksen tehokkaaseen täytäntöönpanoon. Lapsen oikeuksien sopimus ei ole näkynyt riittävällä tavalla valtion ja kuntien päätöksenteossa ja strategioissa. Jotta lapsen oikeuksien toteutuminen kunnissa saisi vauhtia, Suomen UNICEF ryhtyi toteuttamaan UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallia Suomessa vuonna 2013.

5. Mitä kunnalta vaaditaan Lapsiystävällinen kunta -malliin hakeutumisessa?

Kunnan ja Suomen UNICEFin väliseen sitoumukseen on kirjattu tietoa Lapsiystävällinen kunta -koordinaattorista ja hänen työlleen varattavista resursseista. Oleellista on myös Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmän työpanos. Koordinaattori ja koordinaatioryhmä vastaavat yhdessä mallin toteutumisen toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista. Hakemuksen liitteeksi vaaditaan kunnanhallituksen päätös hakemisesta malliin.

6. Milloin päätökset uusista malliin valittavista valittavista kunnista tehdään?

Päätös uusina malliin valittavista kunnista tehdään loppuvuodesta ja valituille kunnille ilmoitetaan päätöksestä joulukuussa. Lisätietoa malliin hakemisesta.

7. Miten saan käyttööni Lapsiystävällinen kunta -logon?

Kun kunta on hyväksytty malliin mukaan, se alkaa toteuttaa nykytilan kartoitusta. Kartoituksen pohjalta kunta laatii Lapsiystävällinen kunta -työnsä toimintasuunnitelman. Kun kunta on saanut valmiiksi toimintasuunnitelmansa ja Suomen UNICEF on hyväksynyt sen, kunta saa käyttöönsä Lapsiystävällinen kunta -kandidaattilogon. Kun kunta on Suomen UNICEFin arvion mukaan saavuttanut toimintasuunnitelman mukaiset tavoitteensa ja Suomen UNICF myöntää kunnalle Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen, se saa käyttöönsä Lapsiystävällinen kunta -peruslogon. Logot ovat kunnalle maksuttomia.

1. Onko teillä ohjetta, mikä on koordinaattorin työhön ohjeistettu työaika? Onko tämä sama kunnan koosta riippumatta?

UNICEF ei edellytä, että mallissa mukana olevissa kunnissa on koordinaattorilla 100 % työaika koordinointitehtäviin. Joissain nykyisissä yhteistyökunnissamme näin on, ja se on ollut näille kunnille hyvä ja toimiva ratkaisu. Keskimäärin koordinaattorille varattu työpanos on kunnissa tällä hetkellä noin 30–60 %. Isoissa kunnissa on useita koordinaattoreita. Minimissään koordinaattorilla tulisi olla 30 %:n työaika varattuna Lapsiystävällinen kunta -työhön, koska mallin työvaiheiden edistäminen vaatii aktiivista työtä ja tukee koko kuntaa. Tämä %-osuus määräytyy aina kunnan tilanteen mukaan riippuen monesta asiasta. Oleellista on, että kunnan ja Suomen UNICEFn välisessä sitoumuksessa (PDF) määritellyt toimintaedellytykset koordinaattorille täyttyvät.

2. Onko koordinaattorin muulla työllä väliä – onko tästä jotain hyviä kokemuksia tai ohjeita, kenen työtehtäviin se yhdistetään? Onko jotain ”koulutusvaadetta”?

Useassa kunnassa koordinaattorin työnkuva on liittynyt lapsiin ja nuoriin eli koordinaattori on työskennellyt esim. opetusjohtajana, varhaiskasvatusjohtajana tai esim. hyvinvointijohtajana, mutta on myös esimerkkejä, joissa koordinaattorina on toiminut hyvinvointikoordinaattori, osallisuuskoordinaattori tai jopa nuorisotyöntekijä. Mallin mukaisesti työn tulee olla pitkäkestoista ja osallistaa koko kuntaa, joten koordinaattorin ei välttämättä tarvitse olla lasten palvelualueelta, vaan tärkeää on innostus ja taito pitää hallussa kokonaisuuksia.

3. Voiko koordinaattorin työtä jakaa?

Useimmissa Lapsiystävällinen kunta -mallissa mukana olevissa kunnissa on vain yksi koordinaattori, mutta hyviä kokemuksia on saatu mallilla, jossa koordinaattorina toimii kaksi henkilöä tai useampi henkilö. Näin yhden henkilön ajankäyttö ei kasva kohtuuttomaksi ja työtä pystytään edistämään mahdollisesti kahden eri palvelualueen yhteistyössä. Isoissa kunnissa koordinaattoreita on yleensä useampi kuin yksi.

4. Voiko koordinaattori olla vain tätä työtä varten palkattu, osa-aikainen henkilö tai voiko tähän jopa ostopalveluna ottaa työntekijän?

Koordinaattorilla tulee olla hyvät valmiudet ja verkostot kunnan sisällä, jotta hän pystyy aktiivisesti innostamaan ja osallistamaan kunnan toimijoita Lapsiystävällinen kunta -työhön ja koordinoimaan lapsenoikeustyötä kunnassa. Kunnat ovat varmasti itse parhaita asiantuntijoita arvioimaan, millä tavalla koordinaattorin työ kannattaa toteuttaa ja pystyykö sen järjestämään ostopalveluna.

5. Miten lapsiystävällisyys liittyy kaupunkikehitykseen? Ei meillä ole lasten asioita.

Lapset ovat kuntalaisia siinä missä aikuisetkin. Kaupunkikehityksen päätöksillä luodaan lapsuuden maisemaa ja elinympäristöä kaikille kunnan asukkaille. Kaavoitus ja rakentaminen vaikuttavat lasten elinympäristöön ja täten myös lasten oikeuteen vapaa-aikaan, leikkiin, luontoon ja liikkumiseen. Lapsilla on oikeus tulla kuulluksi omaan elämäänsä liittyvissä asioissa.

6. Tuleeko kaikkiin Suomen UNICEFin koulutuksiin osallistua?

Koulutukset tukevat kunnan matkaa kohti lapsen oikeuksien täysimääräistä toteutumista, mutta ne eivät ole pakollisia. Koulutukset antavat koordinaattorin ja kunnan työlle tärkeää tukea, ja kannustamme vahvasti osallistumiseen. Emme kuitenkaan odota koordinaattorin ja koordinaatioryhmän jäsenten osallistuvan kaikkiin koulutuksiin, vaan kannustamme välittämään tietoa koulutuksista kunnassa ja yhteistyö-hyvinvointialueilla niille työntekijöille ja/tai luottamushenkilöille, joita kyseinen koulutus parhaiten tukee.

7. Kuka voi osallistua Lapsiystävällinen kunta -koulutuksiin?

Suomen UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallin koulutukset ovat avoimia kaikille kuntien työntekijöille sekä luottamushenkilöille ja muille toimijoille, esim. järjestötoimijoille, jotka ovat mukana mallin koordinaatioryhmässä sekä hyvinvointialueen edustajille, jotka linkittyvät lapsiystävällinen kunta -työhön. Voitte mainostaa koulutuksia niille toimijoille, joille ajattelette koulutuksen olevan hyödyllinen. Koulutukset löytyvät Koulutuskalenteri-osiosta sekä koordinaattoreiden Teams-ryhmästä. Koulutuksiin tulee ilmoittautua Lyytin kautta.

8. Onko koordinaatiotyöryhmän kokoonpanosta tai koosta ohjeistusta tai hyviä käytänteitä? Jossain kunnassa tätä työtä on yhdistetty mm. hyvinvointityöryhmään – ja kokokin vaihtelee aika merkittävästi muutaman hengen ”nyrkistä” useamman kymmenen hengen koordinaatiotyöryhmään.

Koordinaatioryhmän kokoonpano on määritelty kunnan ja Suomen UNICEFin välisessä sitoumuksessa: ”Kunnan tulee varmistaa, että sen Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmässä ovat edustettuina kunnan kaikki eri toimialat ja keskeiset toimijat, kunnan luottamushenkilöt sekä kunnan viestintä. Lisäksi ryhmässä tulee olla lasten ja nuorten edustaja tai edustajia. Hyvinvointialueiden aloittaessa kunnan tulee kutsua mukaan koordinaatioryhmään myös tarvittavat kunnan ulkopuoliset keskeiset toimijat, kuten hyvinvointialueen työntekijä ja luottamushenkilö. Mukaan kutsutaan myös muita aktiivisia toimijoita, jotka edistävät lapsen oikeuksia kunnassa, kuten kolmannen ja neljännen sektorin edustajia ja/tai elinkeinoelämän edustajia.”

Koordinaatioryhmän voi nivoa osaksi esim. hyvinvointiryhmää tai kunnassa muuten toimivaa elintä ja tähän kannustamme, kunhan koordinaatioryhmän kokoonpanon edellytykset täyttyvät.

9. Mitä teen, jos koordinaattori vaihtuu kunnassa?

Ilmoita vaihtumisesta Suomen UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tiimille mahdollisimman pian. Lisäämme uuden koordinaattorin Teams-ryhmään ja yhteystietolistoille heti, kun saamme tiedon. Mikäli mahdollista, luo uudelle koordinaattorille tunnukset digipalveluun. Tarkempia ohjeita koordinaattorin vaihtumiseen löydät koordinaattorin käsikirjasta.

10. Miten kirjaudun Suomen UNICEFin Teamsiin?

Lisäämme kaikki koordinaattorit Teams-ryhmään, kun saamme tiedon koordinaattorin yhteystiedoista (esim. koordinaattorin vaihtuessa tai uuden kunnan aloittaessa mallissa). Lisäyksestä tulee ilmoitus sähköpostiin ja liittymislinkki.

Kirjautuaksesi Suomen UNICEFin Teamsiin, tulee sinun ”vaihtaa puolta”, mikäli oma organisaatiosi käyttää Teamsiä ja sinulla on koneellasi käytössä Teams-sovellus. Voit myös kirjautua Suomen UNICEFin Teamsiin nettiselaimella.

11. Miten luon tunnukset Lapsiystävällinen kunta -digipalveluun koordinaatioryhmäläiselle?

Katso ohjeet Lapsiystävällinen kunta -digipalvelun käyttökoulutusvideolta Youtubesta.

12. Miten ja milloin voin ottaa yhteyttä Suomen UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tiimiin?

Voit milloin vain olla tiimiin yhteydessä puhelimitse, sähköpostilla tai Teamsissä. Yhteystiedot löydät lapsiystavallinenkunta.fi -sivuston navigaatiopalkin Yhteystiedot-linkin kautta.

13. Miten Lapsiystävällinen kunta -koordinaattoreiden WhatsApp-ryhmä toimii?

Koordinaattoreiden WhatsApp-ryhmä on alun perin luotu koordinaattoreiden toiveesta vapaamuotoisemman viestimisen kanavaksi. Muistuttelemme siellä myös tulevista tapahtumista. Lisätäksemme sinut ryhmään tarvitsemme puhelinnumerosi. Uusien koordinaattoreiden aloittaessa kysymme aina asiasta ja lisäämme pyynnöstä ryhmään.

14. Voinko ottaa yhteyttä muihin koordinaattoreihin?

Voit! Kannustamme lämpimästi olemaan yhteydessä toisiin koordinaattoreihin. Suomen UNICEF tarjoaa tähän kanaviksi Teams-ryhmän sekä WhatsApp-ryhmän, kuukausittaiset koordinaattorikahvit sekä vuosittaisen koordinaattoritapaamisen.

1. Miten toteutamme hyvän nykytilan kartoituksen?

Tutustu seuraaviin verkkosivuihin:
Ohjeet ensimmäisen tai uuden nykytilan kartoituksen tekemiseen
Ohjeet nykytilan kartoituksen päivittämiseen

2. Miten teemme nykytilan kartoitukseen kuuluvan lasten kuulemisen parhaalla mahdollisella tavalla?

Kattavat ohjeet ja vinkit tarjoaa Opas lasten kuulemiseen.

3. Miten valitsemme oikeat tavoitteet toimintasuunnitelmaamme?

Tutustu Toimintasuunnitelmaohjeistus -dokumenttiin (PDF)

Toimintasuunnitelman tekemiseen löydät vinkkejä UNICEFin kokoamasta ja täydentyvästä toimintasuunnitelmatuki -dokumentista, joka löytyy koordinaattoreiden Teamsin Hyvät käytännöt -kanavalta. Kansioista löydät materiaalia yleisperiaatteiden, teemojen ja ja indikaattoreiden mukaan jaoteltuna.

4. Miten varaan ajan ensimmäiseen seurantatapaamiseen ja miten valmistaudumme siihen?

Katso ensimmäiseen seurantatapaamiseen liittyvät ohjeet.

5. Miten varaan ajan toiseen seurantatapaamiseen ja miten valmistaudumme siihen?

Katso  toiseen seurantatapaamiseen liittyvät ohjeet.

6. Miten varaan ajan arviointitapaamiseen ja miten valmistaudumme siihen?

Katso arviointitapaamiseen liittyvät ohjeet.

7. Hyväksyttyä toimintasuunnitelmaa noudatetaan kunnassa ja päivitetään tarvittaessa mallin mukaisesti. Missä kohdin mallia voidaan päivittää, jos todetaan toimenpiteiden osalta, että ne vaativat muokkausta?

Kannattaa aina olla yhteyksissä Suomen UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tiimiin, jos haluatte tehdä muutoksia toimintasuunnitelmaan. Toimenpiteitä voi lisätä, jos tuntuu siltä, että alussa suunnitellut toimenpiteet eivät riitä tavoitteen saavuttamiseksi, mutta toimenpiteitä ei saa omatoimisesti poistaa. Vuosittain järjestettävät seurantatapaamiset ovat se ajankohta, jossa yhdessä Suomen UNICEFin ja koko koordinaatioryhmän kanssa voimme tarkastella toimenpiteitä uudelleen, mutta kannustamme ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä, jos mitä tahansa kysyttävää ilmenee. Vastaamme ja etsimme yhteisiä ratkaisuja mielellämme. Katso yhteystiedot.