Kuva

Oletko viranhaltija, työntekijä tai poliittinen päättäjä kunnassa? Joko kuntasi on mukana UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallissa?

UNICEF työskentelee Suomessa sen hyväksi, että lapsen oikeudet toteutuisivat kaikkien täällä elävien alle 18-vuotiaiden arjessa. Tavoitteena on hyvä elämä jokaiselle lapselle. 

Lapset ja nuoret ovat kuntalaisia, joilla ei ole äänioikeutta. Samalla he ovat kuntalaisia, jotka ovat oikeutettuja erityiseen huolenpitoon, tukeen ja suojeluun. Heidän varassaan on myös kunnan tulevaisuus.

Suuri osa lapsiin ja nuoriin liittyvistä päätöksistä tehdään kunnissa. Kunnan viranhaltijat, työntekijät ja päättäjät ovatkin ratkaisevan tärkeitä lapsen oikeuksien turvaajia ja toteuttajia.  

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli on työväline, jonka avulla kunnassa voidaan varmistaa, että lapsen oikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin jokaisen lapsen arjessa. Tavoitteena ovat pysyvät, rakenteelliset muutokset kunnan toiminnassa. 

”UNICEF on meille arvokas kumppani. Se on auttanut meitä rikastamaan toimintaamme ja tarjonnut kaupungin lapsiystävällisyyden kehittämisessä erittäin merkittävän avun.”
Markku Rimpelä, strategiajohtaja, Hämeenlinna

Miten kunta hyötyy Lapsiystävällinen kunta -työstä? 

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli tavoittaa noin puolet Suomessa elävistä lapsista. katso, mitkä kunnat ovat mallissa mukana

Mukaan jo liittyneet kunnat kertovat, että malli on auttanut tekemään lasten ja nuorten kannalta oikeita ratkaisuja. Malli on esimerkiksi tarjonnut kunnille parempia työvälineitä lapsivaikutusten arviointiin ja edistänyt lasten ja nuorten asioiden poikkihallinnollista käsittelyä.  

Lapsiystävällinen kunta -malli auttaa kuntaa sekä täyttämään lakisääteisiä velvoitteitaan että edistämään omaehtoisesti lapsen oikeuksien toteutumista. Malli on linjassa Suomen kansallisen lapsistrategiatyön kanssa, ja se perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.

“Lapsiystävällinen kunta -mallin ansiosta Oulussa tehdään nyt lapsivaikutusten arviointeja yhä järjestelmällisemmin osana päätösvalmistelua esimerkiksi talousarvioprosessiin liittyen. Arviointien ansiosta lapsen etu tulee selkeämmin esille.” 
Eija Ruohomäki, Lapsiystävällinen kunta -koordinaattori, Oulu
Kuva
Placeholder

Lapsiystävällinen kunta -työn tavoitteet

Lapsiystävällisessä kunnassa

  • jokainen lapsi tuntee olevansa arvokas
  • jokainen lapsi saa elää turvassa
  • jokainen lapsi saa harrastaa
  • jokaisella lapsella on kavereita ja turvallinen aikuinen
  • jokainen lapsi saa äänensä kuuluviin
  • jokainen lapsi huomioidaan päätöksenteossa

Huomio heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin 

Lapsiystävällinen kunta -malli auttaa kuntaa tunnistamaan erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin lapset ja parantamaan heidän hyvinvointiaan. 

Vaikka Suomessa suurin osa lapsista voi hyvin, kaikkien lasten oikeudet eivät toteudu meilläkään. Esimerkiksi köyhissä perheissä elävien, vammaisten, vähemmistöihin kuuluvien, maahanmuuttajataustaisten ja sijaishuollossa olevien lasten elinolosuhteissa on edelleen paljon parannettavaa. Lapsen etua ei myöskään aina oteta riittävästi huomioon päätöksenteossa. 

Lapsiystävällisyys on paitsi oikeudellisesta ja inhimillisestä näkökulmasta oikein, myös kannattava investointi kestävään tulevaisuuteen. Korjaavat toimet tulevat kunnalle aina kalliimmaksi kuin ongelmien ennaltaehkäisy. Sen sijaan vaikuttavat interventiot varhaislapsuuteen tuottavat huomattavia säästöjä myöhemmin. 

Mitä UNICEF edellyttää ja mitä UNICEF tarjoaa?

Mitä UNICEF edellyttää kunnalta?
Jotta Lapsiystävällinen kunta -mallin mukainen kehittämistyö voi toteutua kunnassa onnistuneesti, UNICEF edellyttää, että seuraavat Lapsiystävällinen kunta -mallin pääperiaatteet toteutuvat:

  • Kunta keskittyy kehittämistyössä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin lapsiin ja kunnan suurimpiin lapsenoikeusongelmiin. Kunta on valinnut toimintasuunnitelmansa tavoitteeksi nykytilan kartoituksessa tasolla 1–2 olleita indikaattoreita. Tasolla 1–2 olevat indikaattorit osoittavat, missä suurimmat lapsen oikeuksiin liittyvät ongelmat ja puutteet kunnassa ovat.
  • Kunnan kehittämistyössä toteutuu lasten osallisuus. Yksi kunnan toimintasuunnitelman tavoitteista tulee suoraan kunnan lapsilta ja nuorilta. Kunta on varmistanut kaikin tavoin, että lasten osallisuus toteutuu Lapsiystävällinen kunta -työn tavoitteissa ja toimenpiteissä ja niiden arvioinnissa.
  • Kehittämistyön tavoitteet ja toimenpiteet ohjaavat koko kuntaa. Kunta on varmistanut, että Lapsiystävällinen kunta -työn toimenpiteet koskevat tavoitteesta riippuen mahdollisimman laajasti koko kuntaa. Sen varmistamiseksi, että kehittämistyö ulottuu laajasti kunnan eri toimialoille, työtä koordinoi riittävästi resursoitu Lapsiystävällinen kunta -koordinaattori ja -koordinaatioryhmä.
  • Kunta tavoittelee kehittämistyöllään pitkäkestoisia muutoksia. Kunta on varmistanut, että Lapsiystävällinen kunta -työn toimenpiteillä saadaan aikaan pysyviä muutoksia kunnan lasten elämässä.
  • Kunta viestii kehittämistyöstään aktiivisesti. Kunta viestii avoimesti ja aktiivisesti Lapsiystävällinen kunta -työnsä tavoitteista, toimenpiteistä ja tuloksista niin kunnan organisaation sisällä kuin kuntalaisille, mukaan lukien lapsille.

Lisäksi UNICEF ja malliin mukaan valittu kunta tekevät ennen yhteistyön käynnistymistä sitoumuksen, jossa määritellään yhteistyön edellytykset.

Mitä UNICEF tarjoaa mallia toteuttaville kunnille?
UNICEFilla työskentelee viiden hengen Lapsiystävällinen kunta -tiimi, joka vastaa mallin kehittämisestä sekä kuntayhteistyön valtakunnallisesta johtamisesta ja koordinoinnista. UNICEF tarjoaa mallissa mukana oleville kunnille muun muassa:

  • kehittämistyön käynnistävän alkukoulutuksen sekä muuta tarvittavaa perehdytystä malliin kunnan Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmälle 
  • Lapsiystävällinen kunta -mallin materiaalit kunnan käyttöön
  • Lapsiystävällinen kunta -digipalvelun kunnan käyttöön kehittämistyön toteuttamisen tueksi
  • tukea ja sparrausta kunnan koordinaattorille ja koordinaatioryhmälle Lapsiystävällinen kunta -työn aikana
  • tukea Lapsiystävällinen kunta -työn toimintasuunnitelman etenemisen seurantaan ja arviointiin
  • lisäkoulutuksia lapsen oikeuksiin ja lasten hyvinvointiin liittyvissä teemoissa
  • materiaalia mallista ja lapsen oikeuksista viestimiseen.