Kuva
Lapsen etu huomioitava ensisijaisesti

Lapsen etu

Aluksi: Lapsen etu on ensisijainen

LUKUAIKA: 4min
Video URL

 

Lapsuus on ihmisen kehityksessä korvaamattoman tärkeä vaihe. Se on samalla koko yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kestävyyden pohja. Siksi YK:n lapsen oikeusien sopimus velvoittaa aina arvioimaan lapsen etua ja antamaan sille päätösharkinnassa etusijan.

Miksi lapsen etu on ensisijainen?

Lapsen etu on käsite, josta on periaatteessa helppo olla samaa mieltä. Mutta käytännössä se voidaan ymmärtää hyvin eri tavoin. Joskus joudutaan käymään keskustelua siitä, miksi lapsen etu on ensisijainen suhteessa esimerkiksi muiden ikäryhmien oikeuksiin tai taloudellisiin tekijöihin. 

Lapsen edun huomioon ottamisen ensisijaisuus on poikkeuksellinen ja vain lapsia koskeva ihmisoikeusvelvoite. 

Mitään muuta väestöryhmää ei tällä tavoin aseteta muiden väestöryhmien edelle. Lapsen edun ensisijaisuus on sinällään itseisarvo ja lapsen oikeus. Lapsen edun huomioon ottaminen palvelee kuitenkin myös koko yhteiskunnan etua: kun lapset saavat kasvaa ja kehittyä mahdollisimman suotuisissa olosuhteissa, yhteiskunnasta tulee kestävä, turvallinen ja uudistumiskykyinen. Vastaavasti lasten laiminlyöminen ja heidän etunsa vastainen toiminta on omiaan haurastuttamaan koko yhteiskuntaa ja lisäämään esimerkiksi terveys- ja turvallisuusriskejä.

Useimmat aikuiset haluavat vilpittömästi edistää lapsen ja lasten etua. Mutta mikä lapsen etu milloinkin on? Miten sen saa selvitetyksi? Miten sen ensisijaisuus toteutetaan? Mistä tiedämme, ettemme epähuomiossa, tietämättömyyttämme tai muusta syystä toimi lapsen etua loukkaavalla tavalla? Sitä, mikä on lapsen etu kaikissa mahdollisissa tilanteissa, kaikkina aikoina, on mahdoton määritellä. Lapsen edun monimutkaisuus voi johtaakin helposti siihen, ettei tämä oikeus toteudu ollenkaan.

Vaikka lapsen etua on helppo kannattaa periaatteessa, käytännössä se jää usein muiden, ”tärkeämpien” asioiden jalkoihin. On kiire. Rahat eivät riitä kaikkeen. Ei ole tietoa. On monia muitakin tärkeitä intressejä. Työ onkin mutkikkaampi kuin luulisi, koska eri lasten tilanteet ovat tarkemmin katsottuina aivan erilaisia. Ei tultu ajatelleeksi – tai ajateltiin kyllä, mutta vähän liian myöhään.
 

Miten kunta varmistaa lapsen edun ensisijaisuuden?

Suomea sitovat sekä lapsen oikeuksien sopimus ja muut ihmisoikeussopimukset että kansalliset lakimme. Velvoite määrittää lapsen etu ja toimia mahdollisuuksien mukaan sen mukaisesti koskee sekä yksittäistä lasta että lapsia ja nuoria ryhminä. Kun lapsen etu ohjaa viranomaisten toimintaa ja lapsen etu otetaan aktiivisesti huomioon kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa, tämä on parasta ennakollista oikeusturvaa lapselle ja lapsille. 

Lapsi on jokainen alle 18-vuotias. Lapsi ei aikuisista riippuvaisena pysty valvomaan etujaan samoin kuin täysi-ikäiset. Siksi se on aikuisten tehtävä. Kunnassa tämä tehtävä kuuluu viranhaltijoille, työntekijöille ja päättäjille.

Varhaiskasvatus, opetus ja terveydenhuolto sekä monet sosiaali-, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut koskevat lapsia ja nuoria suoraan. Lapsen edun huomioon ottamisen velvoite koskee kuitenkin myös niitä toimintoja, joissa vaikutus lapsiin ja nuoriin on etäisempi tai välillinen. Tällaisia ovat esimerkiksi liikenne, maankäyttö, yhdyskuntasuunnittelu ja ympäristönhoito. Todennäköistä siis on, että lapsen edun määrittäminen ja sen mukainen toiminta on sinunkin tehtäväsi.

Tehtävä ei ole helppo, koska lapsen etu ei ole läheskään aina vaivatonta arvioida, saati toteuttaa. Päätösten lapsivaikutukset voivat olla yllätyksellisiä – mutta juuri siksi niitä on syytä huolellisesti pohtia etukäteen, kun mahdollisuudet vaikuttaa ovat suurimmillaan.  
 

Kysymys
Pitääkö lapsen etu ottaa huomioon silloin, kun kunnassa…
  1. …suunnitellaan muutoksia kevyen liikenteen väyliin
  2. …kaavoitetaan alue vapaa-ajanpalveluita varten
  3. …mietitään koulujen yhdistämistä
  4. …kehitetään kulttuuritarjontaa?