Kuva
Lapsen etu huomioitava ensisijaisesti

Lapsen etu

LUKUAIKA: 13min

Lapsen edun ensisijainen huomioon ottaminen varmistaa sen, että lapsen ihmisoikeudet toteutuvat. Lapsen etu on oikeus itsessään, menettelysääntö ja tulkintaperiaate. Viranhaltijalle ja päätöksentekijälle lapsen edun arviointi on velvollisuus, jota mikään muu seikka ei voi tärkeysjärjestyksessä ohittaa.

Lapsen edun kolme ulottuvuutta

Lapsen edun ensisijaisen huomioon ottamisen tarkoituksena on varmistaa lapsen jokaisen ihmisoikeuden toteutuminen lapsen elämässä. Lapsen edulla on kolme ulottuvuutta. 

Lapsen etu on oikeus itsessään. Lapsella on oikeus siihen, että hänen etunsa otetaan huomioon ensisijaisena eli arvioidaan ja asetetaan se etusijalle häntä koskevissa toimissa ja päätöksissä. Lapsen edulla on päätöksenteossa ensisijainen painoarvo. Lapsen etu on oikeus, jonka toteutumista voidaan vaatia hallintoviranomaisen toiminnassa ja tuomioistuimessa. Viranhaltijana, työntekijänä tai päätöksentekijänä sinun tehtäväsi on huolehtia, että tämä oikeus toteutuu. Lapsen edun arviointi on velvollisuus eikä se ole riippuvaista aikuisten mielipiteistä, hyväntahtoisuudesta, kiireistä tai muista syistä.

Lapsen etu on myös menettelysääntö. Lapsen edun ensisijaisuuden varmistaminen nimittäin edellyttää aina tiettyjä, lapsen etua turvaavia menettelytapoja. Kunnan viranomaisten on noudatettava näitä menettelytapoja lasta tai lapsia koskevissa toimissa ja päätöksissä sekä valmistelu- että päätöksentekovaiheissa. Kunnan viranhaltijana tai työntekijänä arvioidessasi yksittäisen lapsen etua keskeistä on esimerkiksi kuulla lasta henkilökohtaisesti ja tehdä päätös mahdollisimman ripeästi, koska viiveet ovat lapselle haitallisia. Mahdollisimman ripeästi ei kuitenkaan tarkoita sitä, että päätös voidaan tehdä puutteellisiin tietoihin perustuen. Jos taas valmistelet lapsia koskevaan rakennushankkeeseen liittyvää päätöstä, velvollisuutesi on myös tällöin varmistaa, että lapsia kuullaan oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla. Lisäksi olennaista on, että käytössäsi on riittävästi tutkimustietoa ja eri alojen asiantuntemusta hankkeen lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi.  

Ensiarvoisen tärkeää on kirjata päätöksen perustelut avoimesti esille, olipa kyse yksittäistä lasta tai lapsia ryhmänä koskevasta päätöksestä. Perusteluissa on kerrottava, mitä on pidetty lapsen tai lasten etuna ja miksi, sekä miten etua on punnittu asiassa ilmenneisiin muihin seikkoihin nähden.

Pelkkä toteamus “lapsen etu on otettu huomioon” ei riitä. 

Kun noudatat näitä menettelytapoja, varmistat lapsen edun ensisijaisuuden. Menettelytavoista on huolehdittava sekä yksittäistä lasta että lapsia ryhmänä koskevassa päätöksenteossa. Katso lisää menettelytavoista jaksoista Kun päätös koskee yksittäistä lasta: lapsen edun tapauskohtainen arviointi ja Miten lapsivaikutusten arviointi toteutetaan?

Lapsen etu on luonteeltaan myös tulkintaperiaate. Kun viranhaltijana tai työntekijänä olet ratkaisemassa lasta tai lapsia koskevaa asiaa, pue yllesi Lapsen etu -silmälasit. Ne auttavat monitulkintaisissa tilanteissa löytämään lapsen etua edistävän tulkinnan. Jos jokin säännös voidaan tulkita monilla eri tavoilla, on aina valittava se tulkinta, joka toteuttaa parhaiten lapsen etua. Siis kohdatessasi tilanteen, jossa jokin vastuullasi olevaa asiaa koskeva lainkohta, määräys tai ohje aiheuttaa hämmennystä, eikä siihen ole yksiselitteistä tiettyä tulkintatapaa tai vastausta, tulkitse sitä tavalla, joka parhaiten toteuttaa lapsen etua.
 

Lapsen edun punninta

Lapsen edun arviointi on tapauskohtaista ja tilannesidonnaista. Yksittäisten lasten kohdalla arviointi on sidoksissa lapsen henkilökohtaisiin olosuhteisiin, tarpeisiin ja elämäntilanteeseen. Lapsia ryhmänä koskevassa arvioinnissa on huomioitava juuri kyseiseen valmisteltavaan päätökseen liittyvät lasten edun kannalta olennaiset seikat. Lapsen edun arviointi ei ole helppo tehtävä, koska se, mitä lapsen etu milloinkin on, on tulkinnanvaraista. Tarvitaan punnintaa.

Kuva
""

Kunnan viranhaltijana tai työntekijänä sinun on punnittava toimenpiteen tai päätöksen vaikutuksia lapsen eri oikeuksien toteutumisen kannalta. Esimerkki: Valmistelet kouluverkkopäätöstä, jossa suunnitellaan kahden pienen kyläkoulun lakkauttamista. Sinun on punnittava esimerkiksi sitä, miten päätös vaikuttaa toisaalta lasten oikeuteen riittävään vapaa-aikaan ja lepoon, kun koulumatkat pitenevät.

Toisaalta sinun on mietittävä, millaisia vaikutuksia päätöksellä on lasten oikeuteen saada laadukasta opetusta, joka päätöksen myötä toteutuisi uudessa koulukeskuksessa entistä paremmin: kurssivalikoima olisi laajempi ja liikuntatilatkin paremmat.

Sinun on tehtävä punnintaa paitsi lapsen eri oikeuksien, myös lapsen hyvinvointiin, persoonallisuuteen, arkeen ja ihmissuhteisiin liittyvien tekijöiden välillä. Sinun on työssäsi punnittava ja tulkittava, mikä tai mitkä seikat nousevat lapsen edun kannalta keskeisimmiksi tässä tilanteessa. Arvioinnin ja punninnan apuna voit käyttää Kysymyksiä lapsen edun tapauskohtaiseen arviointiin ja lapsivaikutusten arviointiin -muistilistaa luvussa 3.

Toisaalta vastakkain saattavat asettua lapsen etu ja muiden tahojen edut, oikeudet ja intressit. Tällöin sinun on tehtävä punnintaa lapsen edun ja muiden asiassa ilmi tulleiden intressien välillä. Kun valmistelet päätöstä, vertailtaviksi voivat tulla esimerkiksi taloudelliset intressit tai aikuisväestön intressit. Jos muiden intressejä ja lapsen etua ei pystytä sovittamaan yhteen, etusija on annettava lapsen edulle. Sillä on korkeampi painoarvo kuin muilla seikoilla.

Kuva
Kuva keinulauta

 

  1. Lapsen oikeudet
  2. Aikuisten tarpeet

Tavoitteena lapsen edun kannalta paras vaihtoehto

Punninnan jälkeen on pyrittävä valitsemaan vaihtoehtoisista lopputuloksista se, joka toteuttaa lapsen etua parhaiten. On pyrittävä päätökseen, joka toteuttaa ja edistää lapsen oikeuksia, hyvinvointia, kasvua ja kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla, muut oleelliset intressit kuitenkin huomioiden. Lapsen edun arvioinnissa tavoite on päästä lapsen kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen minimoiden lapsen kannalta huonot asiat ja maksimoida hyvät asiat. 

Lopputulos voi siis olla yhdistelmä eri vaihtoehdoista. Kysy aina itseltäsi ja ihmisiltä ympärilläsi, onko lapsen edulle annettu korkein painoarvo päätöstä tehtäessä ja millä perusteella.  Jos ratkaisu ei poikkeuksellisesti ole lapsen edun mukainen, tämä on perusteltava sen osoittamiseksi, että lapsen etu otettiin ensisijaisesti huomioon ratkaisun tuloksesta huolimatta. Perusteluissa on myös osoitettava uskottavasti, miksi lapsen etu ei ollut riittävän painava mennäkseen muiden seikkojen edelle.  Viranomainen ei voi koskaan lapsen etuun vetoamalla kieltää lapselle laissa turvattuja oikeuksia tai estää niitä toteutumasta.  

Lapsen oikeuteen saada etunsa ensisijaisesti huomioon otetuksi sisältyy lapsen oikeus ilmaista oma mielipiteensä asiasta. Lapsen etua ei voi arvioida kuulematta lasta tai lapsia/nuoria. Arvioinnissa voidaan hyödyntää lapsilta jo aiemmin kerättyä tietoa. Yksittäisen lapsen edun arviointi liittyy käsillä olevaan tilanteeseen ja lapsen elämän kokonaisuuteen. Tällöin lasta kuullaan henkilökohtaisesti. Silloin, kun kyse on lapsista ryhmänä – kuten vammaiset lapset osana laajempaa lapsijoukkoa tai lapset yhtenä kunnan väestönosana – tehdään lapsivaikutusten arviointi. Siinäkin kuullaan niitä lapsia, joita asia koskee, vaikka kaikkien kuuleminen ei olisi mahdollista. Lapsivaikutusten arvioinnissa lasten kuulemisen tapoja on monia.

Lapsen etu ei ole yhtä kuin lapsen mielipide – on tilanteita, joissa lapsen tai nuoren mielipiteen mukainen toiminta ei ole hänen etunsa mukaista. Lapsen mielipide on kuitenkin selvitettävä ja otettava se huomioon päätöstä tehtäessä. 
 

LUE LISÄÄ

Käytännön esimerkki lapsen edun kolmesta ulottuvuudesta ja punninnasta

Ulos, oppimaan ja leikkimään 

Kunnan alueella sijaitsevassa vastaanottokeskuksessa asuu yksinhuoltajavanhempi 4-vuotiaan lapsensa kanssa. Vanhempi on uupunut ja kärsii mielenterveysongelmista. Perhe viettää päivät huoneessaan. Vastaanottokeskuksessa pohditaan, olisiko lapsen mahdollista päästä osallistumaan varhaiskasvatukseen.

  • Lapsen etu oikeutena: Lapsella on oikeus siihen, että hänen etunsa arvioidaan ja sille annetaan ensisijainen painoarvo tilannetta ratkaistaessa. 
  • Lapsen etu menettelysääntönä: Tilanne on arvioitava ja ratkaistava mahdollisimman pian. Tämä on tehtävä lasta kuullen, kirjaten tilanteesta tehty arviointi ja punninta sekä perustelut tehdylle ratkaisulle.
  • Lapsen etu tulkintaperiaatteena: Varhaiskasvatuslaki ja muu lainsäädäntö eivät velvoita kuntaa tarjoamaan varhaiskasvatusta turvapaikanhakijalapselle. Tarkastellaan asiaa Lapsen etu -silmälaseilla ja otetaan lain tulkinnan lähtökohdaksi lapsen edun ensisijaisuus. Varhaiskasvatuspaikka voidaan näin tarjota turvapaikanhakijalapselle, koska se on hänen etunsa mukaista – se edistää kyseisen lapsen monien eri oikeuksien toteutumista. 
  • Lapsen oikeus ilmaista mielipiteensä: Lapselle kerrotaan ja näytetään kuvia päiväkodista. Siellä on kavereita, siellä on hauskaa toimintaa, saa leikkiä, pelata, askarrella, liikkua, siellä on turvallisia aikuisia opettamassa ja pitämässä huolta lapsista. Vanhempi ei voi tulla sinne mukaan. Kysytään, miltä lapsesta tuntuisi osallistua varhaiskasvatukseen ja otetaan lapsen mielipide huomioon päätöksessä.
  • Punninta: Lapsen oikeus yhdenvertaisuuteen, leikkiin, kehitykseen ja laadukkaaseen opetukseen toteutuisivat, jos lapsi pääsisi vastaanottokeskuksen huoneesta välillä osallistumaan pedagogiseen, lapsen kehitystä tukevaan toimintaan päiväkotiin. Se olisi siis lapsen edun mukaista. Toisaalta kunnalle tulee kuluja, ja jo valmiiksi täysiin päiväkoteihin on muodostettava lisäpaikka uudelle lapselle. Henkilökunnalle aiheutuu lisätyötä, koska lapsi ei puhu suomea.

Lopputulos:

Lapsen edulle on annettava korkeampi painoarvo kuin kunnan taloudelliselle tilanteelle ja päiväkodin työntekijöiden työtilanteelle, joten kunta päättää tarjota varhaiskasvatuspaikan lapselle. Koko- tai osa-aikainen varhaiskasvatuspaikka on tässä tilanteessa lapsen edun kannalta paras vaihtoehto. Arviointi, tehty punninta ja päätös on kirjattu huolellisesti ylös ja toimitetaan perheelle heti.

Lapsen edun arviointi koskee yksilöitä ja ryhmiä

Lapsen etu ei ole mustavalkoinen kysymys, johon on olemassa yksiselitteisesti oikea tai väärä vastaus. Joskus on valittava vaihtoehdoista vähiten huono. Aina hyväkään harkinta ja valmistelu eivät välttämättä johda toivottuun tulokseen. Mitään valmiita ratkaisumallejakaan ei ole. Jokainen lapsi ja tilanne on erilainen, ja elämä voi mennä eri tavoin kuin ajateltiin. Lasta tai lapsia koskevat ratkaisut eivät useinkaan ole lopullisia tai kiveen hakattuja. Lapset ja tilanteet muuttuvat, niin myös lapsen etu. Siksi lapsen edun arviointi ja sen mukainen toiminta ovat vaativia osaamisalueita ja taitoja, joita kunnassa on syytä aktiivisesti kehittää ja vaalia. 

Yksittäisen lapsen kohdalla lapsen edun huomioiminen toteutetaan tapauskohtaisena arviointina, jossa huomioidaan lapsen henkilökohtainen tilanne, olosuhteet ja tarpeet. Sellaisten päätösten kohdalla, jotka koskevat lapsia kollektiivisesti, pienempänä tai isompana ryhmänä, lapsen edun arviointi toteutetaan lapsivaikutusten arviointina. Lisäksi lapsen edun on oltava etusijalla lapsen päivittäisessä arjessa kuten varhaiskasvatuksessa, opetuksessa ja nuorisotyössä.
 

KYSYMYS
Kysy nämä asiat itseltäsi:
  1. Onko lapsen edulle annettu korkein painoarvo päätöksenteossa?
  2. Miten tämä on perusteltu?