Aluksi: Kaikki alkaa lapsuudesta

Jokaisella lapsella on oikeus elämään. Julkisen vallan on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle, kasvulle ja kehitykselle. Kehitykseen kuuluvat fyysinen, henkinen, hengellinen, moraalinen, psykologinen ja sosiaalinen kehitys.
Ihmisen hyvän elämän pohja luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus terveyteen, turvaan, oppimiseen, leikkiin, lepoon ja vapaa-aikaan. Suomessa useat näistä oikeuksista toteutuvat monien lasten elämässä hyvin. Niiden toteutuminen ei ole itsestään selvää, vaan jatkuvan ja suunnitelmallisen työn tulos. Merkittävä osa tästä työstä tehdään kunnissa esimerkiksi osana varhaiskasvatuksen, oppilaitoksen ja nuorisotoimen työtä.
Lapsen elämän, henkiinjäämisen ja kehittymisen taustalla on monia tekijöitä, jotka joko suojaavat lasta tai ovat hänelle riski. Voimavarojen tukeminen ja riskien tunnistaminen on tarpeen lapsen syntymästä lähtien, jotta lapsen kasvua ja kehittymistä voidaan tukea juuri tätä lasta ja perhettä auttavin toimin. 

Lapsi tarvitsee kehittyäkseen leikkiä, oppimista, vapaa-aikaa ja iloa. 

Lasten ja lapsiryhmien tilanteet vaihtelevat. Jonkun vaarallisin paikka on koti, toista uhkaavat kiusaajat koulussa, kolmas jää pois harrastuksesta epäasiallisen kohtelun takia. Erilaisten lasten ja tilanteiden tunnistaminen vaatii kunnan viranhaltijoilta ja työntekijöiltä laaja-alaista osaamista ja yhteistyötä.

Monen lapsen elämää varjostaa henkinen ja fyysinen väkivalta, köyhyys ja jatkuva huoli selviytymisestä. Kunnan palvelut voivat olla ratkaisevan tärkeitä.

Saavatko lapset ja nuoret apua ja tukea aikuisilta, jos he sitä tarvitsevat? 

Kuinka varmistetaan, että jokaisella lapsella ja nuorella on turvallinen aikuinen rinnallakulkija silloin, kun itsellä tai omilla vanhemmilla tai perheessä on muutoin vaikeaa?

Tässä osiossa kerrotaan, miten lapsiystävällinen kunta varmistaa jokaiselle nuorelle kuntalaiselle parhaan mahdollisen lapsuuden ja nuoruuden, oikeuden turvalliseen kasvuun ja kehitykseen.
 

YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja sitä täydentävät yleiskommentit määrittävät, että lapsella on oikeus mahdollisimman turvattuun ja hyvään elämään. Sopimus on Suomessa voimassa kuin laki.  

Oikeuden elää ja kehittyä tulee toteutua lapsen eri elämänalueilla, joista kustakin lapsen oikeuksien sopimus säätää tarkemmin. Sopimuksen osa-alueita ovat terveydenhuolto, koulutus, lastensuojelu, vapaa-ajanpalvelut ja kulttuuri.

Kehittyminen tarkoittaa, että jokainen yksilö saa kehittyä kykyjensä mukaan ja mahdollisimman täysimääräisesti.

Sopimuksen mukaan lapsella on oikeus kehityksensä kannalta riittävään elintasoon ja maksuttomaan peruskouluun. Julkisen vallan tulee ehkäistä koulunkäynnin keskeyttämistä ja tukea nuorta peruskoulun jälkeisiin opintoihin.

Lapsella on oikeus myös lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämyksiin. Kaikki lapsen kehitystä ja kasvua vaarantava toiminta on kielletty. Lapsella on oikeus olla joutumatta minkäänlaisen henkisen tai fyysisen väkivallan kohteeksi. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa.