Kuva
LUKUAIKA: 4min
Syrjintä on henkilön asettamista muihin nähden eriarvoiseen asemaan ilman hyväksyttävää perustetta. Syrjintäkielto koskee samalla tavalla lapsia kuin aikuisiakin.
Syrjintä on laissa kiellettyä
Lain mukaan ketään ei saa asettaa toista huonompaan asemaan iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen tai ay-toiminnan, perheen, terveyden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Myös syrjintä sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella on lain mukaan kiellettyä.
Mikä sitten on hyväksyttävä peruste asettaa henkilö toista huonompaan asemaan? Lasten ja nuortenkin arkielämässä näitä tilanteita on paljon: harrastusryhmään voi ja saa olla pääsykoe tai ikäraja. Kunta saa tarjota maahanmuuttajanuorille tietyn määrän kesätyöpaikkoja ilman, että se on muiden nuorten syrjintää. Bussin esteettömällä paikalla istuvan vammattoman on luovutettava paikkansa, kun vammainen henkilö tarvitsee sen.
Rajoituksia pidetään usein syrjintänä, mutta läheskään kaikki rajoitukset eivät ole syrjintää. Se, että laki kieltää alle 18-vuotiaiden sisäänpääsyn baariin, ei ole syrjintää, vaan lain määräys lasten ja nuorten terveyden suojelemiseksi.
Viranhaltijana tai luottamushenkilönä on tärkeää kysyä kunnan lasten ja nuorten omia kokemuksia syrjinnästä. He ovat ehkä huomanneet asioita, joita aikuiset eivät ole tulleet ajatelleeksi. Jos esimerkiksi nuorten oleskelua jossain julkisessa tai puolijulkisessa tilassa rajoitetaan, onko sille olemassa hyväksyttävät perusteet?
Syrjintää tapahtuu monella tavalla
Syrjintä voi olla
Image
välitöntä eli suoraa: esimerkiksi samaa sukupuolta oleville vanhemmille ei tarjota yhtä laadukkaita vanhemmuuden tukipalveluita kuin neuvolan muille asiakkaille: ei-biologista vanhempaa ei osata neuvoa vanhemmuuteen tai annetaan ymmärtää, että perheen kokoonpano aiheuttaa lapselle myöhemmin ongelmia.
Image
välillistä eli epäsuoraa: esimerkiksi uimahallissa kielletään kehon peittävän uimapuvun käyttö.
Image
häirintää: ilmapiiri luokassa, harrastuksessa tai muualla lapsen elinpiirissä on häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä. ”Sun ei kuuluis olla täällä, mene kotimaahasi.”
Image
ohje tai käsky syrjiä: esimerkiksi rehtori ohjeistaa opettajia pitämään ”kaikki kasiluokan pojat” pois oppilaskunnan hallituksesta. Jo ohjeen antaminen on syrjivä teko, vaikka sitä ei noudatettaisi.
Image
kohtuullisten mukautusten epäämistä: esimerkiksi kirjastoon ei ole järjestetty esteetöntä pääsyä tai kuntosaliin pääsee vain portaita pitkin.
KYSYMYS
Onko syrjintää, jos...
- nuoret eivät saa oleskella torin penkeillä?
- luokassa saa sanoa ”mielipiteenään” myös ikäviä väitteitä toisista?
- tyttöjen jalkapallokerhossa ei saa pelata huivi päässä?
- leirikouluun ei haluta huoltajiksi sateenkaariperheen vanhempia?
Mitä tarkoittaa positiivinen erityiskohtelu?
Yhdenvertaisuus ei toteudu, jos kunta tyytyy vain näennäiseen yhdenvertaisuuteen eli tarjoaa ”samaa kaikille”. Tällöin sama, jokaiselle ihmiselle taattu samansuuruinen oikeus ei toteudu. Tosiasiallinen yhdenvertaisuus on sitä, että jokainen lapsi ja nuori oikeasti pääsee samalle lähtöviivalle ja saa tarvitessaan tukea myös siitä eteenpäin.
Jo lähtöviivalle päästäkseen moni tarvitsee tukea tai esteiden poistamista.
Kunta voi harjoittaa positiivista erityiskohtelua eli toimia, joiden avulla tasoitetaan lähtökohtien eroja. Myös ylisukupolvisen huono-osaisuuden kierre on mahdollista katkaista. Kunta on tässä keskeinen toimija.
Positiivista erityiskohtelua voidaan lapsen edun nimissä tarjota vaikka kaikille lapsille ja nuorille sillä perusteella, että he ovat aikuisiin nähden haavoittuvammassa asemassa. Positiivista erityiskohtelua voi olla erityistarpeisten tai vähemmistöihin kuuluvien nuorten työllistäminen tai oppilaitoksen kiintiö heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa oleville nuorille.
Kunnan sivistystoimessa, nuorisotoimessa, kulttuuri- ja liikuntapalveluissa ja vaikkapa kaupunkisuunnittelussa positiivisen erityiskohtelun tarvetta kannattaa miettiä aina.
KYSYMYS
Pohdi erityiseen tukeen liittyen...
- Ketkä ovat ne lapset ja nuoret, jotka palvelusta hyötyäkseen tarvitsevat muita enemmän tukea?
- Millaista tuki olisi?
- Olemmeko tunnistaneet kaikki ryhmät, jotka voisivat osallistua ja käyttää palvelua, jos tekisimme sen heille mahdolliseksi?