Kuva
Kuulun joukkoon, olen tärkeä ja vaikutan

Osallisuus

Mitä laki sanoo lapsen osallisuudesta?

LUKUAIKA: 4min

Lapsen osallisuudesta säädetään useissa laeissa. Osallisuuden edistäminen kuuluu myös niille kunnan viranhaltijoille ja työntekijöille, jotka eivät suoraan kohtaa lapsia ja nuoria työssään. 
 

Osallisuudesta säädetään useissa laeissa

YK:n lapsen oikeuksien sopimus toteaa, että

lapsella on oltava oikeus ilmaista näkemyksensä häntä koskevissa asioissa,

ja hänen mielipiteensä on otettava huomioon ikä- ja kehitystason mukaisesti. Sopimus on Suomea sitova. Lisäksi lapsen osallisuutta määrittävät muun muassa perustuslaki, perusopetuslaki, nuorisolaki, lastensuojelulaki ja varhaiskasvatuslaki. Kuntalaki velvoittaa kuntaa perustamaan nuorisovaltuuston ja huolehtimaan sen toimintaedellytyksistä

Myös useat muut lait, kuten esimerkiksi laki yleisistä kirjastoista ja maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittavat kuulemaan kuntalaisia. Näitä kuntalaisia ovat myös lapset. 

Osallisuuden edistäminen ei rajaudu vain lasten ja nuorten kanssa suoraan toimiviin. Osallisuuden edistämisen velvoitteet koskettavat kunnassa myös niitä, jotka eivät suoraan kohtaa lapsia työtehtävässään.
 

LISÄTIETOA
Lue tarkemmin osallisuutta määrittävästä lainsäädännöstä

Suomen perustuslain mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Kuntalaki velvoittaa kuntaa perustamaan nuorisovaltuuston ja huolehtimaan sen toimintaedellytyksistä: Nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa.

Nuorisolaki velvoittaa kuntaa kuulemaan nuoria kaikissa heitä koskevissa asioissa. Nuorisolaissa nuoriksi luetaan kaikki alle 29-vuotiaat.

Perusopetuslaissa kuvataan jokaisen oppilaan oikeutta osallistua. Koulun kehittämiseen osallistuva, oppilaista muodostuva elin oppilaskunta on lakisääteinen. Sen tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää oppilaiden ja opetuksen järjestäjän välistä yhteistyötä.

Lain mukaan kaikilla oppilailla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun.

Opetussuunnitelman mukaan osallisuus on koko koulutyön perusta. Huolehditaan siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa. Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luonteva tapa vahvistaa osallisuutta. 

Varhaiskasvatuslaki takaa osallisuuden lapsille, vanhemmille ja muille huoltajille. Laissa tarkoitetun varhaiskasvatuksen tavoitteena on  9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Heille on annettava mahdollisuus osallistua toiminnan eri tasoilla, suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa.  - -  Lapsen varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. 

Lastensuojelulaki säätää lapsen osallisuudesta silloin, kun hänen elämäntilanteensa edellyttää lastensuojelun toimia. Lastensuojelua toteutettaessa on selvitettävä lapsen toivomukset ja mielipide sekä otettava ne huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Lapsen mielipide on selvitettävä hienovaraisesti sekä siten, että tästä ei aiheudu tarpeettomasti haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheisten ihmisten välisille suhteille. Lapsen mielipiteen selvittämisen tapa ja pääasiallinen sisältö on kirjattava lasta koskeviin asiakasasiakirjoihin.