Kuva

Lapsibudjetointi kertoo, miten paljon julkisia varoja kohdennetaan lapsiin ja millaisia vaikutuksia käytetyillä varoilla saadaan aikaan, kirjoittaa asiantuntijamme Mikael Malkamäki.

Julkaistu: 20.9.2022

Tiedätkö, montako euroa kuntasi käyttää vuodessa lasten ja nuorten palveluihin? Entä mihin palveluihin nämä eurot käytetään ja millaisia vaikutuksia niillä saadaan aikaan? 

Yhteiskunnallisessa keskustelussa huomio kiinnittyy usein siihen, miten paljon rahaa tietylle sektorille kohdennetaan. Lisäksi olisi tärkeää kysyä, miten raha tarkemmin kohdentuu ja mitä tällä rahalla saadaan aikaan. Onko esimerkiksi kiusaaminen saatu vähentymään siihen suunnattujen eurojen myötä? Entä parantuiko nuorten mielenterveys ennaltaehkäiseviin mielenterveyspalveluihin satsaamalla? Ja mikä tärkeintä, miksi vaikutus oli sellainen kuin oli? 

Yksittäisten palveluiden ja sektoreiden ohella huomio tulee kiinnittää ihmisten elämänvaiheisiin ja niihin liittyviin ilmiöihin. Lapsen tai nuoren oikeuksien toteutuminen ja hyvinvointi läpileikkaavat useita kunnan toiminnan osa-alueita. Päivittäin lapsen oikeuksien toteutumiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi kaupunkiympäristön turvallisuus koulumatkalla, olosuhteet luokassa, harrastusmahdollisuudet iltapäivällä ja tarjolla oleva julkinen liikenne harrastusten jälkeen. 

Elämänvaiheiden ja ilmiöiden tarkasteleminen edellyttää käytössämme olevan tiedon tarkentamista ja jäsentämistä uudelleen. Tarvitsemme menetelmiä analysoida kunnan budjettia niin, että pääsemme tarkastelemaan palveluita ja niiden toteumatietoja aiempaa tarkemmalla tasolla.  

Meillä on jo paljon tietoa lasten hyvinvoinnista, kiitos muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kattavan, valtakunnallisen tiedonkeruun. Tämän tiedon on kuitenkin ohjattava päätöksentekoa ja johtamista nykyistä vahvemmin. Tietoa hyödynnettäessä on tarkasteltava kehitystä riittävän pitkällä aikavälillä. Vain siten voimme arvioida, saavutetaanko valituilla toimenpiteillä lasten hyvinvoinnille asetetut tavoitteet vaikuttavimmalla tavalla. 

Onneksemme meillä on tietoa myös siitä, miten asiassa kannattaa edetä. Konkreettinen menetelmä on lapsibudjetoinnin käyttöönotto hallinnon eri tasoilla. Tietä viitoittaa kansallisen lapsistrategian toimeenpanossa julkaistu valtiovarainministeriön raportti kuntien ja hyvinvointialueiden lapsibudjetoinnista.  

Tarvitsemme kunnat mukaan tähän työhön. Lapsibudjetointi edistää sekä jokaisen lapsen oikeuksien toteutumista että tiedolla johtamista. Sen avulla luomme edellytykset sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestävälle päätöksenteolle. 

Mikael Malkamäki
Asiantuntija