Kuva
UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli auttaa kuntia tekemään lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien kannalta oikeita ratkaisuja lasten arjen palveluissa ja kunnan hallinnossa. Malli on tukenut kuntia jo yli 10 vuoden ajan.
Tulevaisuudessa UNICEF tukee niin kuntia kuin hyvinvointialueitakin lapsen oikeuksien edistämisessä.
Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmän kokoonpanon muutokset ja yhteistyön tunnistaminen kunnan ja hyvinvointialueen välillä
Kunnan tulee jatkossakin varmistaa, että sen Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmässä ovat edustettuina kunnan kaikki eri toimialat ja keskeiset toimijat, kunnan luottamushenkilöt sekä kunnan viestintä. Lisäksi ryhmässä tulee olla lasten ja nuorten edustaja tai edustajia.
Hyvinvointialueiden aloittaessa kunnan tulee kutsua mukaan koordinaatioryhmään myös tarvittavat kunnan ulkopuoliset keskeiset toimijat, kuten hyvinvointialueen työntekijä ja luottamushenkilö. Mukaan kutsutaan myös muita aktiivisia toimijoita, jotka edistävät lapsen oikeuksia kunnassa, kuten kolmannen ja neljännen sektorin edustajia ja/tai elinkeinoelämän edustajia.
Nämä yhteistyötahot on määritelty kunnan ja UNICEFin välisessä sitoumuksessa.
Muutokset Lapsiystävällinen kunta -mallin prosessi- ja tulosindikaattoreihin
Lapsiystävällinen kunta -mallissa seurataan ja arvioidaan aktiivisesti lapsen oikeuksien etenemistä prosessi- ja tulosindikaattoreiden avulla.
Indikaattorit sisältävät lapsen oikeuksien yleisperiaatteiden lisäksi kaksi muuta teema-aluetta: Lapsen oikeudet kunnan rakenteissa sekä Lapsiystävällisen kunta -mallin toteuttaminen kunnassa. Indikaattorit on jaoteltu teema-alueittain prosessi- ja tulosindikaattoreihin.
Kehittämistyön pitkän aikavälin tavoite on, että kunta saavuttaa erinomaisen tason kaikkien prosessi-indikaattorien osalta sekä positiivista kehitystä tulosindikaattoreiden osalta.
Hyvinvointialueiden vastuulla olevat, mutta kunnan lasten elämään ja lapsen oikeuksiin vaikuttavat prosessi- sekä tulosindikaattorit on vuoden 2023 alusta lähtien merkitty erikseen. Näiden indikaattoreiden kohdalla on merkintä siitä, että kyseessä on kartoittava kysymys, jonka tilasta kunnan on hyvä olla tietoinen, mutta johon kunta ei toimivaltansa puitteissa voi suoraan vaikuttaa.
Prosessi-indikaattoreiden itsearviointi
Kunta itsearvioi jokaisen prosessi-indikaattorin osalta oman tilanteensa hyödyntäen tasokuvauksia. Tason valitsemisessa kunta hyödyntää esimerkiksi TEA-viisarin tietoja ja kunnan muita tietolähteitä.
Hyvinvointialueen vastuulla olevien prosessi-indikaattoreiden tasovalintaa tehtäessä kunnan tulee konsultoida hyvinvointialueen edustajaa.
Tulosindikaattoreiden seuranta
Lapsen oikeuksien yleisperiaatteisiin perustuvien teema-alueiden alla on tulosindikaattoreita. Tulosindikaattorit kuvaavat kunnan lasten hyvinvoinnin tilaa ja muutosta suhteessa kansallisiin keskiarvoihin. Myös tulosindikaattoreiden kohdalle on merkitty erikseen, jos kyseinen indikaattori on hyvinvointialueen vastuulla oleva kartoittava kysymys.
Lue lisää: indikaattorit pdf-tiedostona
Lapsiystävällinen kunta -työn tavoitteet ja toimintasuunnitelma
Nykytilan kartoituksen ja lasten kuulemisen perusteella kunta valitsee noin viisi tavoitetta, joita se lähtee ensimmäisen toimintakautensa aikana työstämään parantaakseen kunnassa havaittuja suurimpia lapsenoikeusongelmia.
Jatkossa kunta voi valita toimintasuunnitelman tavoitteeksi vain sellaisia tavoitteita ja toimenpiteitä, joihin se voi itse vaikuttaa. Hyvinvointialueen vastuulla olevia indikaattoreita voidaan valita toimintasuunnitelmaan vain, jos hyvinvointialue sitoutuu yhteiseen kehittämistyöhön.
Lue lisää: Ohjeistus toimintasuunnitelman tekemiseen (PDF)
Muutos kuntien väliseen yhteistyöhön: saman hyvinvointialueen kunnat tiiviimpään yhteistyöhön toistensa sekä hyvinvointialueen kanssa
UNICEF kannustaa samalla alueella toimivia, mallissa mukana olevia kuntia yhteistyön tiivistämiseen niin toistensa kuin hyvinvointialueen kanssa. Jokainen alue järjestäytyy itse ja valitsee keskuudestaan koollekutsujan. UNICEF tukee kuntia ja hyvinvointialueita yhteisten lapsenoikeusongelmien ratkomisessa.
Lisäksi UNICEF tukee mallissa mukana olevien kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisten tapaamisten järjestämistä lapsenoikeusteemoittain. UNICEFin järjestämät lapsenoikeuskoulutukset avataan myös hyvinvointialueen edustajille.
Lapsiystävällinen kunta -mallissa mukana olevat kunnat hyvinvointialueittain
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Yhteensä 27 kuntaa, joista 4 mallissa mukana olevaa kuntaa:
Kemiönsaari, Marttila, Salo, Turku
Satakunnan hyvinvointialue
16 kuntaa, joista 2 mallissa mukana olevaa kuntaa:
Eurajoki, Pori
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
11 kuntaa, joista 8 mallissa mukana olevaa kuntaa:
Forssa, Hattula, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Loppi, Riihimäki, Tammela
Pirkanmaan hyvinvointialue
23 kuntaa, joista 6 mallissa mukana olevaa kuntaa:
Kangasala, Lempäälä, Nokia, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
10 kuntaa, joista 1 mallissa mukana oleva kunta:
Kärkölä
Kymenlaakson hyvinvointialue
6 kuntaa, joista 2 mallissa mukana olevaa -kuntaa:
Hamina, Kotka
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
9 kuntaa, joista 3 mallissa mukana olevaa kuntaa:
Imatra, Lappeenranta, Ruokolahti
Etelä-Savon hyvinvointialue
12 kuntaa, joista 1 mallissa mukana oleva kunta:
Puumala
Pohjois-Savon hyvinvointialue
19 kuntaa, joista 3 mallissa mukana olevaa kuntaa:
Kuopio, Leppävirta, Rautalampi
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
13 kuntaa, joista 3 mallissa mukana olevaa kuntaa:
Joensuu, Liperi, Outokumpu
Keski-Suomen hyvinvointialue
22 kuntaa, joista 2 mallissa mukana olevaa kuntaa:
Jyväskylä, Keuruu
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
18 kuntaa, joista 4 mallissa mukana olevaa kuntaa:
Isokyrö, Kauhajoki, Kurikka, Seinäjoki
Pohjanmaan hyvinvointialue
14 kuntaa, joista 4 mallissa mukana olevaa kuntaa:
Maalahti, Pedersöre, Vaasa ja Vöyri
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
8 kuntaa, joista 1 mallissa mukana oleva kunta:
Kokkola
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
30 kuntaa, joista 3 mallissa mukana olevaa kuntaa:
Kempele, Liminka, Oulu
Kainuun hyvinvointialue
8 kuntaa, joista 1 mallissa mukana oleva kunta:
Sotkamo
Lapin hyvinvointialue
21 kuntaa, joista 3 mallissa mukana olevaa kuntaa:
Ranua, Rovaniemi,Tornio
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
7 kuntaa, joista 2 mallissa mukana olevaa kuntaa:
Lapinjärvi, Loviisa
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
6 kuntaa, joista 1 mallissa mukana oleva kunta:
Tuusula
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
10 kuntaa, joista 3 mallissa mukana olevaa kuntaa:
Kirkkonummi, Lohja, Vihti
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
2 kuntaa, joista 1 mallissa mukana oleva kunta:
Vantaa
Helsinki
