Kuva

Kun teette nykytilan kartoitusta ensimmäistä kertaa tai kun siirrytte kehittämistyössänne neljä vuotta kestävälle toimintasuunnitelmakaudelle, seuratkaa näitä ohjeita. Onnea nykytilan kartoituksen tekoon!

Varmistattehan, että koordinaatioryhmänne on tutustunut lapsen oikeuksiin esimerkiksi osallistumalla UNICEFin alkukoulutukseen ja perehtymällä lapsen oikeuksien teemapaketteihin riittävästi ennen nykytilan kartoituksen tekemistä.

Miten nykytilan kartoitus etenee?

Nykytilan kartoituksessa on kolme työvaihetta:

  1. Lasten ja nuorten näkemysten kerääminen.
  2. Indikaattoritiedon keruu eli kunnan lapsenoikeustilanteen itsearviointi prosessi-indikaattoreilla ja kansallisesta tiedonkeruusta tulevien kuntakohtaisten tulosindikaattoreiden syöttäminen digipalveluun.
  3. Tulosten yhteenvedon käsittely yhteisesti koordinaatioryhmän, lasten ja muiden keskeisten sidosryhmien kesken. Tuleva toimintasuunnitelma rakennetaan tämän pohjalta!

 

Kartoituksen toteuttamiseen osallistuu koko kunta

Koska nykytilan kartoituksessa arvioidaan koko kunnan tilannetta, ottakaa sen toteuttamiseen mukaan lapsia ja nuoria sekä laajasti kunnan eri toimijoita ja sidosryhmiä. Kun kartoituksen toteuttamista kunnassa jaetaan eri tahoille, ymmärrys Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyöstä lisääntyy. Samalla jaetaan vastuuta ja työstä tulee yhteistä.

Nykytilan kartoitukseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Kartoituksen käynnistämisestä ja lopullisten tulosten kokoamisesta vastaavat Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmä ja -koordinaattori. Pohtikaa koordinaatioryhmässä yhdessä sopivat vastuutahot kartoituksen eri osa-alueiden toteuttamiseen. Mitä useampi taho indikaattoreita arvioi, sitä luotettavampi tulos kartoituksella saadaan.

Osana kartoitusta teidän tulee selvittää myös eri-ikäisten lasten ja nuorten näkemyksiä kunnan lapsiystävällisyydestä. Lasten näkemyksiä selvittämällä saatte tärkeää tietoa lapsille ja nuorille itselleen merkityksellisistä asioista ja kehittämiskohteista. Valitsette myöhemmin suoraan lasten näkemysten pohjalta yhden tavoitteen toimintasuunnitelmaanne.

"Monta ahaa-elämystä on jo tullut."
Kartoitusta tehnyt koordinaattori 

Lasten ja nuorten näkemykset kunnan lapsiystävällisyydestä

Lasten ja nuorten näkemyksiä kunnan lapsiystävällisyydestä ja lapsen oikeuksien toteutumisesta tulee kerätä osana nykytilan kartoitusta laajasti eri menetelmillä eri ikäisiltä lapsilta, esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa ja nuorisotoimessa. Lisäksi kannattaa koota fokusryhmiä tai muilla tavoin kuulla erityisesti niitä lapsia ja nuoria, joiden oikeuksien toteutumisessa voi olla haasteita, esimerkiksi eri vähemmistöryhmiin kuuluvia lapsia.

Voitte selvittää lasten ja nuorten näkökulmia esimerkiksi (fokusryhmä)haastatteluilla, kyselyillä tai pienempien lasten kanssa piirtämistehtävillä. Lasten näkökulmien ja ajatusten selvittämisessä on huomioitava ikä- ja kehitystaso sekä käytettävä lapsiystävällisiä menetelmiä.

Tutustukaa ensin Lasten näkemysten kuuleminen -oppaaseen, josta löydätte käytännönläheisiä esimerkkejä, hyviä käytäntöjä, valmiita kyselypohjia ja menetelmävinkkejä lasten kuulemisen tueksi.

Lisäksi kannattaa pohtia, mitä hyviä käytäntöjä lasten näkemysten selvittämiseen kunnassa on jo eri toimialoilla käytössä, ja hyödyntää aktiivisesti näitä mahdollisuuksia. Nykytilan kartoituksessa voitte hyödyntää myös jo aiemmin kerättyjä lasten ja nuorten näkemyksiä sekä tietoa esimerkiksi kunnan hyvinvointikertomuksesta ja kouluterveyskyselyn tuloksista.

Dokumentoikaa ja kootkaa lasten kuulemisen tulokset haluamallanne tavalla yhteen ja kirjatkaa ne digipalvelussa olevaan lomakkeeseen. Jos olette siirtymässä neljän vuoden toimintasuunnitelmakaudelle, sitä varten aukeaa uusi lomake.

Nykytilan kartoituksen indikaattorit

Lapsiystävällinen kunta -mallissa seurataan ja arvioidaan aktiivisesti lapsen oikeuksien etenemistä prosessi- ja tulosindikaattoreiden avulla.

Lapsiystävällinen kunta -malli perustuu lapsen oikeuksien neljään yleisperiaatteeseen (teema-alueeseen). Näitä ovat yhdenvertaisuus, lapsen etu, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä osallisuus, jotka ovat myös indikaattoreiden teema-alueita. Näiden lisäksi nykytilan kartoitus sisältää kaksi muuta teema-aluetta: lapsen oikeudet kunnan rakenteissa sekä Lapsiystävällinen kunta -mallin toteuttaminen kunnassa. Nykytilan kartoitus sisältää siis kuusi teema-aluetta.

Indikaattorit kartoittavat lapsen oikeuksien toteutumista kunnassa. Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyön pitkän aikavälin tavoitteena on, että kunta saavuttaa erinomaisen tason kaikkien prosessi-indikaattorien osalta ja positiivista kehitystä tulosindikaattoreiden osalta.

Huom! Osa indikaattoreista kuvaa lapsen oikeuksiin liittyviä osa-alueita, jotka eivät enää hyvinvointialueuudistuksen tultua voimaan ole kunnan vastuulla. Hyvinvointialueiden vastuulla olevat, mutta kunnan lasten elämään ja lapsen oikeuksiin vaikuttavat prosessi- ja tulosindikaattorit on merkitty nykytilan kartoituksen yhteyteen erikseen. Näiden indikaattoreiden kohdalla on merkintä siitä, että kyseessä on kartoittava kysymys, jonka tilasta kunnan on hyvä olla tietoinen, mutta johon kunta ei toimivaltansa puitteissa voi suoraan vaikuttaa.

Prosessi-indikaattorit

Kunnan koordinaattori arvioi yhdessä koordinaatioryhmän kanssa, konsultoiden tarvittaessa muita kunnan toimijoita, kunnan tilanteen jokaisen prosessi-indikaattorin osalta hyödyntäen tasokuvauksia (1–4). Tasokuvaukset kannattaa lukea ja käydä läpi huolellisesti ennen lopullista tason valintaa. Tason (1–4) valitsemisessa hyödyntäkää esimerkiksi TEA-viisarin tietoja ja kunnan muita tietolähteitä. Avoimiin lisätietokenttiin kannattaa indikaattorikohtaisesti kirjata tärkeimpiä huomioita ja perusteluja tasovalinnalle.

Hyvinvointialueen vastuulla olevien prosessi-indikaattoreiden tasovalintaa tehtäessä konsultoikaa hyvinvointialueen edustajaa.

Tulosindikaattorit

Lapsen oikeuksien yleisperiaatteisiin perustuvien teema-alueiden alla on myös tulosindikaattoreita. Tulosindikaattorit kuvaavat kunnan lasten hyvinvoinnin tilaa suhteessa kansallisiin keskiarvoihin. Osa tulosindikaattoreista on suoraan tai välillisesti linkitetty prosessi-indikaattoreihin.  Myös tulosindikaattoreiden kohdalle on merkitty erikseen, jos kyseinen indikaattori on hyvinvointialueen vastuulla oleva kartoittava kysymys.

Koordinaattori tai kyseisestä indikaattorista vastaava henkilö hakee kunnan tuloksen ja syöttää sen kyseiselle tiedolle varattuun kohtaan indikaattorilomakkeessa. Tiedot löytyvät kansallisista tietolähteistä, kuntakohtaisesti pilkottuna. Suurin osa tulosindikaattoreista löytyy THL:n kouluterveyskyselystä, mutta tulosindikaattoreissa on hyödynnetty myös muita THL:n Tietoikkunasta (Sotkanetistä) löytyviä tietoja. Jokainen tietolähde on mainittu tarkemmin indikaattorin kohdalla. Jos ette löydä erityisryhmien osalta kuntakohtaista lukua, syöttäkää maakuntakohtainen luku.

Indikaattoreiden tarkastelu tehdään koko kunnan yhteisenä työnä

Pohtikaa koordinaatioryhmässä, mikä kunnan taho on paras vastaamaan eri indikaattoreihin.

  • Muun muassa kaupungin johtoryhmä, hyvinvointiryhmä, kaavoitus, liikunta, varhaiskasvatus, perusopetus ja sivistyslautakunta voivat olla parhaita vastaajia.
  • Kunnan johtoryhmässä voidaan arvioida esimerkiksi strategiaan, ohjaaviin asiakirjoihin, budjetointiin, lapsenoikeusosaamiseen, lasten kuulemisen ja lapsivaikutusten arviointiin liittyviä indikaattoreita.

Lasten kasvuympäristöissä toimiville työntekijöille (esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksiköissä) voidaan koota indikaattoreihin liittyviä kysymyksiä yksikössä keskusteltavaksi, vaikka keskustelujen tuloksia ei nykytilan kartoituksessa suoraan käytettäisikään. Näin saadaan tietoa lasten ja aikuisten välisestä vuorovaikutuksesta ja yksiköiden toimintatavoista esimerkiksi lasten osallisuuteen liittyen. Yksiköissä käytäviin keskusteluihin voi hyödyntää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Onko toimialalla/yksiköissä käytössä toimintatapoja, jotka takaavat jokaiselle lapselle mahdollisuuden nostaa yhteiseen keskusteluun itselleen tärkeitä asioita?
  • Millaisia rooleja lapsille/nuorille tarjotaan palveluiden/yksiköiden toiminnansuunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa?
  • Osallistuvatko lapset ja nuoret palveluiden/yksiköiden toimintakulttuurin luomiseen?
  • Toteutuuko lasten ja nuorten yhdenvertaisuus arjen vuorovaikutuksessa (puheet, teot, sanat, eleet) osana toimintaa?

Osa indikaattoreista kuvaa lapsen oikeuksiin liittyviä osa-alueita, jotka eivät enää hyvinvointialueuudistuksen tultua voimaan ole kunnan vastuulla. Hyvinvointialueiden vastuulla olevat, mutta kunnan lasten elämään ja lapsen oikeuksiin vaikuttavat prosessi- sekä tulosindikaattorit on merkitty nykytilan kartoituksen yhteyteen erikseen. Näiden indikaattoreiden kohdalla on merkintä siitä, että kyseessä on kartoittava kysymys, jonka tilasta kunnan on hyvä olla tietoinen, mutta johon kunta ei toimivaltansa puitteissa voi suoraan vaikuttaa.

Tulosten yhteenveto ja käsittely

Yhteenveto-osiossa voitte tarkastella nykytilan kartoituksen tuloksia kokonaisuutena ja suodattaa niitä tarpeen mukaan. Yhteenveto-osiota kannattaa hyödyntää nykytilan kartoituksen tulosten käsittelyssä.

Nykytilan kartoituksen tulosten käsittelyssä teette kokonaisanalyysiin siitä, mitkä ovat ne kuntanne keskeisimmät kehittämisalueet, joita ryhdytte Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyössä ratkomaan.  Tähän vaiheeseen kannattaa paneutua huolellisesti. Tärkeää on käydä kartoituksen tuloksista yhteistä keskustelua ja pohdintaa koordinaatioryhmässä. Lasten ja nuorten näkemykset tulee ottaa analyysissä niin ikään vahvasti huomioon. Muistattehan suunnitella hyvissä ajoin, miten lapset ja nuoret osallistuvat tulosten käsittelyyn ja miten heidän näkemyksensä huomioidaan.

Tulosten käsittelyssä käykää läpi lomakkeen kysymykset ja vastatkaa niihin. Kokonaisanalyysin jälkeen voitte siirtyä seuraavaan vaiheeseen, toimintasuunnitelman laatimiseen.