Kuva

Moni kunta miettii, miten Lapsiystävällinen kunta -teemaa kannattaa lähestyä lasten kanssa. Nyt kerättävät lasten näkemykset otetaan huomioon läpileikkaavasti kaikessa Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyössä. Nykytilan kartoituksen kautta lapsilta nousee yksi kehittämisehdotus Lapsiystävällinen kunta –toimintasuunnitelman tavoitteeksi.

Usein kehittämistarpeita nousee lapsilta enemmänkin. Tieto niistä tulee toimittaa asianomaisille toimialoille.

Nykytilan kartoitus on kunnalle myös mahdollisuus lisätä lasten tietoisuutta omista oikeuksistaan.

Lapsilla on näkemyksiä monista asioista

Mistä kaikesta olisi tarpeen kuulla lasten näkemyksiä? Lapsiystävällisyys koskee kaikkia toimialoja – myös muita kuin lapsille suoraan suunnattuja palveluita.

Esimerkki Nokialta

Nokian kouluissa lapsia pyydettiin ajattelemaan omaa elämäänsä yksilöinä ja ikäluokkansa edustajina sekä heille tärkeitä asioita laajasti omien lähiyhteisöjen jäseninä ja kuntalaisina. Oppilaille kerrottiin, että vastauksia hyödynnetään työssä, jonka tavoitteena on tehdä Nokiasta lapsia ja nuoria paremmin huomioiva kaupunki.

Lasten kanssa pohdittavia kysymyksiä oli kaksi: 1. Mitkä lapsille/nuorille tärkeät asiat ovat hyvin? 2. Mitkä lapsille/nuorille tärkeät asiat kaipaavat kehittämistä tai parannusta? Lasten vastaukset ryhmiteltiin teemavaihtoehtoihin: turvallisuus, ympäristö, hyvinvointi, osallisuus ja vaikuttaminen, tasa-arvo, muu. Opettaja ja oppilaat veivät vastaukset webropoliin.

Myös lasten omia ratkaisuehdotuksia kannattaa kartoittaa. Tämä tulee tehdä lapsia vastuuttamatta.  Esimerkiksi kiusaaminen on tyypillinen aihe, joka nousee lasten kyselyissä esiin. Mutta mitä kaikkea se lapsille tarkoittaa? Millaisia ehdotuksia lapsilla on sen vähentämiseksi? Mitä sen hyväksi on lasten tiedon mukaan ehkä jo tehty? Mikä on tuntunut hyvältä tai huonolta?

Vaikka aikuisilla on vastuu kiusaamisen ehkäisemisestä ja siihen puuttumisesta, lapsilla voi olla hyviä ratkaisuehdotuksia ja kokemuksia hyvin tai huonosti hoidetuista tilanteista.

Tärkeät ihmiset, asiat ja paikat arjen perustana

Lapsen toimiva arki rakentuu hänelle tärkeistä ihmisistä, paikoista, asioista ja tekemisistä. Voit johdattaa lapsia Lapsiystävällinen kunta -aiheen ääreen näiden asioiden kautta. Näin et tule aikuisena rajanneeksi niitä ihmisiä, asioita, paikkoja ja tekemisiä, joista lapsen tai nuoren mielestä on tärkeä puhua.

Esimerkiksi karttatehtävän avulla voi hahmottaa lapsen elämänpiiriä ja tunnistaa kunnassa olevia paikkoja, jotka ovat tavalla tai toisella lapselle merkityksellisiä.

Moni kunta lähestyy aihetta avointen kysymysten kautta. Kyselyissä, haastatteluissa ja piirrostehtävissä käytettävät avoimet kysymykset voivat antaa tietoa niistä ilmiöistä ja aiheista, joita lapset pitävät tärkeinä.

Lapset puhuvat aina omasta kokemusmaailmastaan. Jokaisella lapsella on erilaisia kiinnostuksen kohteita, tarpeita ja toiveita. Kunnissa on kuitenkin huomattu, että kuulemisissa usein nousevat esiin samankaltaiset teemat. Toisaalta on havaittu myös se, että lapsiryhmien välillä on suuria eroja esimerkiksi siinä, miten lapset kokevat oikeuksiensa toteutumisen ja hyvinvointinsa. Siksi on tärkeää tunnistaa etenkin niitä lapsiryhmiä, joiden oikeudet toteutuvat muita heikommin.

Esimerkkejä kuntien käyttämistä kysymyksistä

  • Mitkä lapsille ja nuorille tärkeät asiat ovat hyvin? Mitkä lapsille ja nuorille tärkeät asiat kaipaavat parannusta?
  • Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen sanasta lapsiystävällinen?
  • Mikä tekisi paikasta X paremman lapsille?
  • Milloin lapsella on hyvä olla / millaista on asua paikassa X?
  • Millainen olisi unelmien kunta?
  • Mitkä asiat, ihmiset ja paikat elämässä tekevät sinut iloiseksi/surulliseksi? Mitä muuttaisit omassa elämässäsi, jos saisit mahdollisuuden?
  • Mikä paikassa X on kivaa? Mikä paikassa X on kurjaa? Jos olisit taikuri, mitä taikoisit tänne? 
  • Mihin asioihin haluaisit vaikuttaa paikassa X / omassa elämässäsi?

Lapsen oikeudet lapsiystävällisen kunnan perustana - esimerkkikysymyksiä

Lapsen oikeuksien toteutuminen luo hyvän elämän edellytykset jokaiselle kunnassa asuvalle lapselle. Lapsilta on tärkeä kysyä siitä, miten heidän oikeutensa toteutuvat tai mikä estää niiden toteutumista. Jotta lapset voivat arvioida oikeuksiensa toteutumista arjessaan, on heidän tunnettava omat oikeutensa. Varmista, että lapset saavat tarpeeksi tietoa oikeuksistaan ennen kysymyksiin vastaamista. On hyvä keskustella myös siitä, mitä oikeus käsitteenä merkitsee. Lasten tulee tietää, että aikuisten täytyy huolehtia lasten oikeuksien toteutumisesta aina. Tästä osiosta löydät vinkkejä siihen.

  • Voit kysyä lapselta tai lapsiryhmältä, ovatko he kuulleet lapsen oikeuksien sopimuksesta. Kysy, millaisia oikeuksia he tietävät tai ajattelevat sopimuksen sisältävän.
  • Pienempien lasten kanssa voi olla hyvä johdattaa aiheeseen konkreettisten tehtävien kautta. Tarkastelkaa esimerkiksi lapsen oikeuksiin liittyviä kuvia.
  • Lapsen oikeuksista on tarjolla lapsille tehtyä materiaalia.

Esimerkki Jyväskylästä

Jyväskylän lasten parlamentissa lasten ajatuksia heidän oikeuksiensa toteutumisesta tarkasteltiin janatehtävän avulla. Ensin juteltiin jostain lapsen oikeudesta. Sen jälkeen pyydettiin lapsia valitsemaan janalta kohta sen mukaan, miten hyvin oikeus lapsen elämässä toteutuu.

Lapsen oikeuksien sopimuksessa on paljon artikloja – yhteensä 54 artiklaa. Lapset tai nuoret harvoin jaksavat vastata kovin pitkiin kyselyihin, joten yksi hyvä tapa lähestyä lapsen oikeuksien sopimusta on valita kysymykset ja teemat sopimuksen neljän yleisperiaatteen alta.

Syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus

Image

Teemat

  • Hyvä ja reilu kohtelu
  • Syrjintä ja rasismi
  • Erilaisuuden kunnioitus
Image

Esimerkkikysymyksiä 

  • Kohtelevatko aikuiset sinua hyvin (koulussa, kotona, sijaishuollossa jne.)?
  • Onko sinulla kivoja kavereita, joiden kanssa voit olla?
  • Koetko kuuluvasi joukkoon (esim. luokka / harrastusryhmä)? Millaisissa paikoissa koet, että kuulut porukkaan ja voit olla oma itsesi?
  • Oletko nähnyt tai kokenut kiusaamista / syrjintää? Mitä kiusaaminen voi olla? Mikä voi johtaa kiusaamiseen? Mikä on hyvä tapa auttaa lasta, jota kiusataan tai joka kiusaa?
  • Mikä auttaa lasta ystävien saamisessa? Millaisessa ryhmässä lapsen on hyvä olla?

Lapsen edun ensisijainen harkinta

Image

Teemat

  • Lapsen etu tarkoittaa sitä, että mietitään, mikä olisi parasta lapsen kannalta.
  • Aikuisen tulee tehdä päätöksiä, jotka ovat lapsen edun mukaisia. Siksi lapsia kuullaan myös osana Lapsiystävällinen kunta -kehittämistä!
  • Lapsen etu on eri asia kuin lapsen mielipide, mutta lapsen näkemys on tärkeä selvittää aina osana vaikutusten ja edun arviointia.
  • Lapsen etu pitää selvittää tilanteissa, joissa tehdään yhtä lasta, lapsiryhmää tai kaikkia lapsia koskevia päätöksiä.
  • Mitä tärkeämpi asia on lapselle, sitä tärkeämpää on pohtia lapsen etua.
  • Lapsella on oikeus vaikuttaa oman elämänsä asioihin ja saada niistä tietoa.
Image

Esimerkkikysymyksiä

  • Koetko, että asuinpaikassasi kuunnellaan lapsia heille tärkeissä asioissa?
  • Oletko saanut vaikuttaa itsellesi tärkeisiin asioihin?
  • Millaisissa asioissa aikuisten tulisi erityisesti kuunnella lapsia sinun mielestäsi? Mihin asioihin haluaisit vaikuttaa (vaihtoehtoina voivat olla esim. vapaa-aika, koulu, terveys, ympäristö, perheasiat jne.)?
  • Millaisissa asioissa lapsi voi tarvita aikuiselta apua ja tukea? Mikä helpottaa oman mielipiteen kertomista?
  • Jos sinulla on huolia, kenelle voit kertoa niistä? Jos ystävällä on huoli tai murhe, kenelle neuvoisit kertomaan?
  • Onko sinulla jokin muisto tilanteesta, jossa tulit kuulluksi / sait tarvitsemaasi tukea? Tai sellaisesta, jossa et saanut?
  • Saatko tavata riittävän usein sosiaalityöntekijää (jos lapsella on asiakkuus)?
  • Ovatko aikuiset yleensä lasten puolella?

Oikeus elämään ja kehittymiseen

Image

Teemat

  • Oppiminen
  • Leikkiminen
  • Mielekäs vapaa-aika
  • Lepo
  • Turvallisuus
  • Väkivallalta suojelu
  • Kiusaaminen
  • Terveys (sis. mielenterveys) ja saavutettavat palvelut
  • Ruoka
  • lämpimät vaatteet
  • Huolenpito ja rakkaus
  • Turvalliset rajat
Image

Esimerkkikysymyksiä

  • Millaiset paikat, asiat ja tekemiset ovat sinulle tärkeitä ja tuovat iloa? Mikä aiheuttaa surua/huolta?
  • Koetko vapaa-aikasi mielekkäänä? Mikä sinulle on vapaa-ajalla tärkeää?
  • Koetko olevasi turvassa? Pelottaako sinua usein? Millaiset asiat saavat sinut tuntemaan olosi turvalliseksi (kotona, koulussa, vapaa-ajalla)? Millaiset asiat saavat sinut tuntemaan olosi pelokkaaksi?
  • Koetko olevasi terve? Saatko apua, jos tarvitset? Millaiset asiat voivat uhata terveyttä tai mielenterveyttä?
  • Onko sinulla joku turvallinen aikuinen, jolle voi kertoa kaiken? Onko sinulla joku aikuinen, joka pitää sinusta huolta?
  • Viihdytkö päiväkodissa/koulussa? Saatko tarvitsemaasi apua koulussa / päiväkodissa?

Lapsen näkemysten kunnioittaminen ja oikeus osallisuuteen

Image

Teemat

  • Omien ajatusten ja mielipiteiden kertominen ja huomiointi
  • Itselle tärkeät asiat, joihin haluaa vaikuttaa
  • Vapaaehtoisuus
  • Tarvittava tuki oman näkemyksen ilmaisuun
  • Mahdollisuus kuulua yhteisöön
Image

Esimerkkikysymyksiä

  • Pystytkö kertomaan mielipiteitäsi aikuisille? (koulussa, kotona, vapaa-ajalla, lastenkodissa, auttamispalveluissa jne.) Mikä auttaa tai estää kertomista?
  • Ollaanko sinun mielipiteistäsi kiinnostuneita kotona / koulussa /vapaa-ajalla?
  • Missä asioissa toivoisit, että mielipidettäsi kuultaisiin enemmän: koulu, terveys, ympäristö, perhe, vapaa-aika, joku muu - mikä?
  • Voitko kieltäytyä aikuisten ehdotuksista, jos ne tuntuvat ikäviltä?
  • Koetko, että aikuiset yleensä kuuntelevat ja huomioivat lasten näkemyksiä?
  • Saatko sopivaa tukea oman mielipiteen kertomiseen?