Kuva

Lasten näkemysten selvittämistä voi tehdä monin eri tavoin ja menetelmin. Ensin pitää tietää, keneltä tietoa halutaan ja mikä on tavoitteena. Kannattaa rohkeasti yhdistellä erilaisia tapoja. Esimerkiksi haastatteluun voi yhdistää piirtämistä ja leikillisiin tehtäviin havainnointia.

Aloita miettimällä:

  • Mitä haluat tietää ja mikä on kuulemisen tavoite?
  • Keneltä on tärkeä kysyä? Kenen ääni voi jäädä muita helpommin kuulematta?
  • Kuka toteuttaa kuulemista ja millaisella osaamisella? Tässä kannattaa etsiä osaajat kunnasta ja pyytää heitä toteutukseen tai suunnittelun tueksi.

ESIMERKKI JANAKKALASTA

Alkuopettajat saivat vastauslomakkeen ja teemat, joita oppilaiden kanssa on tarkoitus käsitellä. Heille jätettiin kuitenkin vapaus valita yhdessä oppilaidensa kanssa se tapa, jolla kuulemista toteutettiin. Asia ilmaistiin heti lomakkeen alussa: “Tämä lomake on luokkasi oppilaiden kokemusten ja ajatusten kokoamista varten. Tiedät itse parhaiten, mikä on paras menetelmä kuulla kaikkia oman luokkasi oppilaita.”

  • Millaiset tavat ovat lapsille sopivia ikätaso, elämäntilanne, yksilölliset tarpeet ja vahvuudet huomioiden?
  • Halutaanko tieto pieneltä joukolta vai onko tarkoitus tavoittaa mahdollisimman paljon lapsia?
  • Onko aihe sellainen, että sitä kannattaa tarkastella ryhmässä vai yksittäin?
  • Tapahtuuko toteutus kasvotusten vai esimerkiksi etäyhteyksin?
  • Millaiset ovat resurssit?

Pieni lapsi kertoo monilla tavoilla

Pienemmät lapset liikkuvat sujuvasti kerronnan tavasta toiseen, mikä on tärkeä ottaa huomioon menetelmän valinnassa ja kirjaamisen suunnittelussa sekä itse kuulemistilanteessa.

Kyselyt tai strukturoidut haastattelut ovat harvoin pienten lasten kanssa toimivia tapoja. Toisaalta esimerkiksi lapsibarometrissä myös puhelinhaastattelumenetelmällä on saatu vaikuttavaa tietoa pienempien lasten hyvinvoinnista ja arjesta.

Monessa kunnassa varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat toteuttaneet päiväkoti-ikäisille lapsille haastatteluja ja saaneet niistä myönteisiä kokemuksia. Usein tätä on edesauttanut luottamuksellinen suhde kyseiseen lapseen. Useimmiten pienet lapset kertovat mielellään näkemyksiään, kun kuulemiseen yhdistyy leikillisyys ja aikuinen osoittaa kiinnostusta lasten monenlaista kerrontaa ja aloitteita kohtaan.

Nuorten osaaminen mukaan toteutukseen

Nuoret kannattaa ottaa mukaan suunnittelemaan toteutustapaa. Nuoret voivat olla mukana ideoimassa kyselyiden kysymyksiä ja haastattelun teemoja. He voivat osallistua aktiivisesti myös tiedon dokumentointiin. Nuoret usein toivovat, että puhumisen rinnalla voi tehdä jotain ja ilmaista itseään eri tavoin. Mitä vaikeampi aihe, sitä tärkeämpää on saada mahdollisuus lähestyä aihetta omalla tyylillään.

Nuoret viettävät aikaa luontevasti myös sosiaalisen median kanavissa. On hyvä huomioida, että näkemysten kuulemista ja ajatusten vaihtoa kannattaa tehdä myös siellä.

Nuorilta saa tiedon, millaisia somekanavia he käyttävät ja miten somessa voisi lähestyä heitä. Moni nuori saattaa toivoa mahdollisuutta kertoa näkemyksiään nimettömästi.

Kuulemisen voi yhdistää vertaistukeen

Vaikeassa elämäntilanteessa olevien lasten kuulemisessa on erityisen tärkeää tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus päättää, mitä kertoo ja millä tavalla, sekä luoda turvallista kertomisen tilaa. Usein pienellä porukalla tai kahden kesken tapahtuva haastattelu voi olla turvallisempi kuin isossa ryhmässä käytävä keskustelu. Kuitenkin vertaisryhmissä moni lapsi tai nuori mielellään jakaa näkemyksiään muiden samankaltaisia asioita kokeneiden kanssa. Turvallisessa työskentelyssä on mahdollisuus ulkoistaa omia kokemuksia kuvitteellisiin hahmoihin tai kuvata ajatuksiaan visuaalisesti.

Vaikeista ja arkaluonteisista aiheista kysyttäessä voi olla hyvä tavata lasta tai lapsiryhmää useamman kerran. Kannattaa myös aina miettiä, kuka aikuinen toteuttaa kuulemista. Luottamuksellinen suhde on erityisen tärkeä silloin, kun jutellaan arkaluonteisista aiheista. Sen luomiseen voi mennä aikaa. Toisaalta joskus ulkopuoliselle ihmiselle uskaltaa kertoa sellaisiakin asioita, joita ei muille kerro.

Toimintarajoitteisen lapsen kuuleminen edellyttää sopivaa tapaa

Lasten toimintarajoitteet ja vammat pitää huomioida näkemysten kuulemisessa. Vamma tai toimintarajoite ei suinkaan estä lasten kuulemista, mutta kuulemisen tavat ja olosuhteet tulee luoda sopiviksi. On erittäin tärkeää, että nämä lapset tulevat huomioiduiksi, koska heidän osallisuutensa ja yhdenvertaisuutensa toteutuminen on tutkitusti suurempi haaste kuin muilla.

Suurin osa lapsista hyötyy siitä, että kysymysten ja vastausten tukena käytetään kuvia. Hyviä kuvia löydät Papunet -kuvatyökalulla

Aistiärsykkeiden vähentäminen ja tutun aikuisen tuki voivat olla monelle lapselle ja nuorelle tärkeitä.  THL:n sivuilta löydät työkalupakin vammaisen lapsen näkemysten selvittämiseen.


TUTUSTU ERI TIEDONKERUUMENETELMIEN VERTAILUUN

Mikä menetelmä sopii mihinkin tarkoitukseen? Katso erilaisten menetelmien plussat, huomioitavat seikat ja käytännön vinkit alta.

Kyselyt

Plussat

  • Nopea ja helppo tapa kerätä tietoa
  • Laaja otos mahdollinen
  • Tieto koostuu helposti yhteen: erityisesti sähköiset kyselyt ja monivalintatehtävät
  • Nimettömyys henkilökohtaisissa kysymyksissä

Huomioitavat seikat

  • Ei mahdollisuutta tarkentaa ja syventää ymmärrystä asioista
  • Kyselyn kautta saa harvoin vastauksia miksi-kysymyksiin
  • Yhdenvertaisuus: kysely vaatii useimmiten lukutaitoa tai aikuisen tukea. Kaikki lapset eivät kykene vastaamaan kyselyyn itsekseen
  • Kyselyssä on olennaista miettiä hyvät ja ymmärrettävät kysymykset
  • Kyselyn mahdollinen sähköinen alusta saavutettava, helppokäyttöinen ja tietoturvallinen
  • Avoimet kysymykset usein antavat hyvää vaihtelua monivalintatehtäville, mutta niiden purkaminen voi olla työlästä

Käytännön vinkit

  • kysymysten testaus joidenkin lasten tai nuorten kanssa etukäteen
  • Kysymysten ääneen lukeminen ja läpikäyminen yhdessä tukee osallistumista
  • Voiko kyselyyn yhdistää pelillisyyttä esim. nuorille?
  • Tekstiä tukevien kuvien käyttö ja esimerkiksi hymynaamat vastausvaihtoehtoina (esim. Papunet -kuvatyökalusta)
  • Ikätaso huomioon kyselyn pituudessa ja sanavalinnoissa

Ryhmä-/fokusryhmähaastattelu tai ryhmäkeskustelu

Plussat

  • Ryhmäkeskustelu tarjoaa mahdollisuuden syventää ymmärrystä kokemuksista ja tarpeista.
  • Lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden kuulla toistensa kokemuksia ja saada uusia näkökulmia.
  • Keskusteluissa lapset ja nuoret tekevät aloitteita ja voi nousta esiin aiheita, joita aikuinen ei ole tullut ajatelleeksi.
  • Ryhmässä syntyy parhaimmillaan uutta tietoa ja oivalluksia sekä lapsille että aikuisille.

Huomioitavat seikat

  • Ryhmän on oltava lapsille turvallinen. Turvallisuus syntyy ulkoisista tekijöistä, mutta on myös sisäinen tunne. Ryhmädynamiikka vaikuttaa keskusteluun.
  • Tallentamisen tapa suunniteltava etukäteen: esim. kirjaako ryhmä yhdessä/nauhoitetaanko/videoidaanko keskustelu.
  • Huomaa tarvittavat luvat ja purun työläys.
  • Fasilitoijan kannustettava erilaisten näkökulmien esiin nostamiseen. Huomio tasapuoliseen kuunteluun.
  • Ryhmässä keskustelu saattaa jännittää. Aiheen arkaluonteisuus on hyvä miettiä eettisestä näkökulmasta.

Käytännön vinkit

  • Yhteiset pelisäännöt luovat turvaa.
  • Olemassa oleva luottamus ryhmäläisten välillä tukee osallistumista.
  • Tilanteen kevyt ohjailu auttaa siinä, että kaikki saavat puheenvuoron ja tulevat kuulluiksi.
  • Keskustelun ei tarvitse olla vain puhetta! Myös ei-sanallista ilmaisua on hyvä havainnoida ja tarjota mahdollisuutta kirjoittaa, piirtää jne.
  • Pienten lasten kanssa kannattaa käyttää tukena kuvia, piirtämistä tai vaikka käsinukkea. Keskustelussa voi olla myös äänestyksiä hymynaamakorteilla.

Keskustelu tai haastattelu lapsen kanssa

Plussat

  • Haastattelu voi olla luonteeltaan strukturoitu tai melko avoin.
  • Lapsen haastattelu on ennen kaikkea keskustelu, jonka tuloksena syntyy lapsen ja aikuisen yhdessä tuottama tieto.
  • Haastattelua tukemaan voi tehdä tehtävälomakkeen, joka mahdollistaa erilaisia kertomisen tapoja.
  • Keskusteluja voi käydä myös arkisissa tilanteissa ja esimerkiksi toiminnan lomassa.

Huomioitavat seikat

  • Tiukasti strukturoitu haastattelu lasten kanssa on harvoin onnistunut. Voi tuntua lapsesta kuulustelulta.
  • Haastattelutilanne saattaa korostaa lapsen halua vastata “oikein” aikuisen näkökulmasta. Päivittäiset keskustelut ovat yhtä lailla arvokkaita.
  • Puhe on pienten lasten mielestä yliarvostettua. Moniaistinen tieto on tärkeää myös haastattelu- ja keskustelutilanteessa.

Käytännön vinkit

  • Kuuntele myös lapsen tarjoamia keskustelun aloituksia.
  • Käytä avoimia ja yksinkertaisia kysymyksiä.
  • Etene yksi kysymys kerrallaan.
  • Varmista, että lapsi ymmärtää kysymyksen samalla tavalla kuin sinä.
  • Kuuntele rauhassa, älä hoputa.
  • Esitä tarkentavia kysymyksiä ja tiivistä ymmärsitkö oikein, mieluiten lapsen sanoja käyttämällä.
  • Varmista, puhuttiinko lapsen mielestä tärkeistä asioista ja jäikö jokin tärkeä asia käsittelemättä.

Visuaaliset menetelmät

Plussat

  • Luova ajattelu käynnistyy, kun ajatuksia ja kokemuksia käsittelee visuaalisin menetelmin.
  • Valmiit kysymykset eivät sido vastauksia. Lapsi tai nuori voi valita itse aiheet ja näkökulman, josta niitä kuvaa. Aikuinen saa kurkistaa lapsen kokemusmaailmaan.
  • Sopii myös niille lapsille ja nuorille, jotka eivät kommunikoi puheella tai mielellään puhu.
  • Sopii arkaluontoisten kokemusten esille tuomiseen niillä lapsilla, jotka tykkäävät esim. piirtää tai kuvata.

Huomioitavat seikat

  • Piirtämisen, valokuvauksen ja kuvakollaasien kautta syntyy paljon tietoa, mutta tieto on sellaisessa muodossa, että se vaatii usein myös tarkentavia keskusteluja.
  • Aikuisina emme voi tulkita kuvia ilman että kuulemme lasten ja nuorten omia ajatuksia.

Käytännön vinkit

  • Tietoa syntyy jo piirtämisen, valokuvaamisen aikana – lopputulos ei ole ainoa, jota kannattaa katsoa.
  • Kysy aina lapselta, mitä hän haluaa kuvasta kertoa, ja kirjaa lapsen sanoin ylös. Kertoa voi ilman sanojakin esim. viittomin tai kuvia tukena käyttäen.

Havainnointi

Plussat

  • Lapset kertovat toiminnallaan siitä, mikä heille on tärkeää. Havainnointia voi tehdä erilaisissa paikoissa, joissa lapset aikaansa viettävät, tai lähteä lasten kanssa vaikka kaupunkikävelylle tai puistovierailulle.
  • Myös sosiaalisessa mediassa voi tehdä seurantaa. Millaisia asioita lapset ja nuoret jakavat kaupunkiin liittyen? Mitkä ovat lasten ja nuorten suosimia paikkoja ja keskustelun aiheita?

Huomioitavat seikat

  • Havainnoinnin pohjalta on hyvä käydä aina myös keskusteluja ja syventää ymmärrystä esimerkiksi piirtämisen, keskustelujen tai valokuvauksen kautta. “Huomasin, että...”

Käytännön vinkit

  • Havainnointia tukemaan on hyvä tehdä esim. lomake, jossa kirjaa etukäteen, mitä asioita on tärkeä havainnoida. Lomake tukee dokumentoinnissa.

Leikilliset tehtävät

Plussat

  • Tehtävät, joissa hyödynnetään lasten omaehtoista leikkiä tai kokeillaan ohjattua leikkiä lapsille mieluisten lelujen tai mielikuvituksen tuella.
  • Innostaa pienetkin lapset osallistumaan ja tekee osallistumisesta kivaa.

Huomioitavat seikat

  • Leikillisissä tehtävissä lapset kertovat moniaistisesti, mikä heille on tärkeää.
  • Leikin dokumentointi on kuitenkin haastavaa, ja siksi sitä kannattaa suunnitella etukäteen! Usein on hyvä, että paikalla on useampi aikuinen. Toinen voi käydä keskusteluja lasten kanssa ja toinen seurata etäämmältä.
  • Leikissä aiheen pitäminen rajattuna voi olla haaste, koska leikissä kaikki on mahdollista. Leikkiä ei toisaalta saa rajata, mutta tehtäviä voi kevyesti ohjailla.

Käytännön vinkit

  • Aikuinen voi osallistua aktiivisesti leikkiin tai seurata sitä sivummalta.
  • Vapaassa leikissä lapsille on tärkeä antaa tila toteuttaa itseään vapaasti. Ohjatussa leikissä aikuinen voi tehdä enemmän ehdotuksia ja katsoa, miten lapset niihin suhtautuvat.
  • Leikeissä lapset kertovat ja käsittelevät usein itselleen tärkeitä asioita avoimesti.

Tarinan kertomiseen liittyvät menetelmät

  • Tarinoiden kertominen on tapa kuvata kokemuksia ja hahmottaa tapahtumien ja asioiden merkitystä.
  • Nuorille ilmaiseva kirjoittaminen voi olla hyvä tapa purkaa ajatuksia.
  • Pienemmille toimii sadutus, jossa aikuinen kirjoittaa lapsen kertoman tarinan ylös.
  • Kirjoittamalla on toisinaan helpompi kertoa vaikeistakin asioista kuin puhumalla.
  • Kirjoittaminen mahdollistaa lapselle vapautta valita, mistä näkökulmista aihetta lähestyy.

Huomioitavat seikat

  • On lapsia, joille kirjoittaminen tuntuu haastavalta, joten on hyvä olla aina myös toinen vaihtoehto osallistua.
  • Sadutus voi tuntua vaikealta, jos lapsi ei ole aiemmin sitä tehnyt. Tärkeää on ottaa tarina sellaisenaan vastaan, eikä lähteä muuttamaan sitä.

Käytännön vinkit

  • Kirjoituksen aiheen on hyvä olla lapselle tärkeä sekä kehittämistyötä tukeva.
  • Sadutukseen voi olla kiva osallistua vaikkapa teltassa avoimen tilan sijaan.
  • Kunta voi järjestää kirjoituskilpailun aiheesta, ja osallistujien kesken arvotaan palkintoja.

UNICEF ei suosittele mitään yritystä, tuotetta tai palvelua, mutta kunnat ovat hyödyntäneet esimerkiksi seuraavia alustoja lasten ja nuorten kuulemiseen ja osallisuutta tukemaan:

Nuortenideat.fi
Discord
Digiraati
Decidim
Workspace
Seppo.io
Slack
Mentimeter
Mindmeister
Doodle
Miro
Crowst