Kuva
Kuulun joukkoon, olen tärkeä ja vaikutan

Osallisuus

Osallinen saa otteen omasta ja yhteisön elämästä

LUKUAIKA: 4min

Osallisuutta on se, että lapsi tulee kuulluksi omissa asioissaan, mutta myös se, että lapset ryhminä pääsevät ääneen, toimimaan ja vaikuttamaan. Osallisuutta on myös oivallus siitä, että jokainen on tärkeä ja merkityksellinen yhteisönsä jäsen. 
 

Osallisuus koskee sekä yksilöä että ryhmiä

Osallisuudessa tulee erottaa toisistaan yksittäisen lapsen oikeus tulla kuulluksi häntä koskevissa asioissa sekä lapsiryhmien oikeus tulla kuulluksi. Lapsiryhmillä voidaan tarkoittaa monenlaisia ryhmiä, kuten koululuokkaa, vammaisia lapsia tai vaikkapa samalla asuinalueella asuvia lapsia. Suomessa osallisuutta tukeva hallintokulttuuri on perinteisesti rakentunut edustuksellisten ryhmien, kuten lasten parlamenttien, oppilaskuntien tai nuorisovaltuustojen toimintaan. Yksilön kuulemiseen liittyvän osaamisen kehittäminen onkin yksi tärkeä kehittämisen kohde monessa kunnassa.

Osallisuudella viitataan poliittisiin ulottuvuuksiin eli lapsen mahdollisuuksiin osallistua päätöksentekoon, vaikuttaa ja saada aikaan muutoksia. Yhteiskunnallinen osallisuus liittyy esimerkiksi palvelujen kehittämiseen. Osallisuudella on myös sosiaalinen ulottuvuus eli kuuluminen, jäsenyys ja yhteisöllisyys. 

Lasten ja nuorten osallisuuden ulottuvuudet: 

Sosiaalinen 

Osallisuus on yhteiselämää ja kuulumista yhteisöihin:
tunne kuulumisesta joukkoon
vuorovaikutus
toimijuus
asioihin vaikuttaminen
päätösten tekeminen
vastuun kantaminen omasta toiminnasta
toisten huomioiminen
oman merkityksen tiedostaminen

Yhteiselämän kokemuksia voi saada arjen ympäristöissä:
kotona
päivähoidossa
koulussa
kerhossa
avoimissa kohtaamispaikoissa
harrastuksissa, jne.

Yhteiskunnallinen 

Osallisuus toteutuu myös palveluissa:
Tieto palveluista ja niiden olemassaolosta

Osallisuus palvelujen käyttäjänä (asiakkaana) eli osallisuus omassa asiassa

Osallisuus palvelujen ja ammattikäytäntöjen sunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa (esim. kokemusasiantuntijatoiminta, yhteistutkiminen, yhteistoiminnallinen kehittäminen)

Lasten ja nuorten oma toiminta hyvinvoinnin tukena (mm. erilaiset vertaisryhmät)

Poliittinen 

Osallisuuteen kuuluu myös edustuksellisia kuulemisrakenteita: Lapsiparlamentit, nuorisovaltuustot, maakunnallinen nuorisovaltuusto

Lasten hyvinvointitiedon hyödyntäminen: mm. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmissa

Lasten osallisuus päätöksenteon yhteydessä: mm. lapsivaikutusten arvioinnin prosessissa

Mihin kaikkeen osallisuus vaikuttaa?

Osallisuus on lakisääteinen velvoite, josta on huolehdittava. Lisäksi osallisuuden toteutumisesta koituu helposti havaittavaa hyötyä kaikille.

Image

Lapsi kasvaa ja kehittyy yhteiskunnan osaavaksi, välittäväksi ja vastuuntuntoiseksi jäseneksi. Osallisuus ei synny itsestään, vaan yhteisön täytyy kasvattaa siihen. Jotta uusi sukupolvi voi ottaa maailman haltuun, tarvitaan ymmärrystä ja oppia päätöksenteosta, vaikuttamisesta, keskustelusta, erimielisyyksien ratkaisemisesta ja yhdessä toimimisesta. 

Image

Yhteiskunta hyötyy. Yhteiskunnalle on eduksi, että vastuuta kantavia, toimintakykyisiä ja osaavia jäseniä on mahdollisimman paljon. Yhteiskunta, jossa kukaan ei koe olevansa ulkopuolinen, on myös turvallisempi kuin sellainen, jossa jotkut kanavoivat syrjään joutumistaan ja pahaa oloaan yhteiskuntavastaisella toiminnalla.

Image

Lapsi voi hyvin. Lapsi kokee kuuluvansa joukkoon, eikä yksinäisyys, ystävyyssuhteiden puute tai syrjään jäämisen kokemus pääse vahingoittamaan lapsen hyvinvointia, kasvua ja kehitystä.

Image

Palvelut parantuvat. Käyttäjien näkökulma tuo ratkaisevan tärkeää tietoa palveluiden kehittäjille. Osallisuuden ansiosta palvelut vastaavat paremmin lasten ja nuorten tarpeisiin. Lasten tulee voida nostaa itse tärkeiksi kokemiaan asioita esiin siksikin, että aikuiset eivät pysty niitä heidän puolestaan keksimään, vaikka haluaisivatkin.

Image

Yhteisöt vahvistuvat. Yhteisöt kehittyvät kykeneviksi ratkaisemaan ongelmia, tukemaan jäseniä ja rakentamaan tulevaisuuttaan. 

Image

Demokratia vahvistuu. Demokratian edellytys on motivoitunut, osaava ja osallistuva väestö. Demokratia ei synny eikä pysy yllä itsestään, vaan siihen kasvetaan ja kasvatetaan sukupolvi sukupolvelta. Lapsi tai nuori ei vielä saa äänestää, mutta sitä suuremmalla syyllä aikuisten on vahvistettava lapsen osallisuustaitoja ja uskoa vaikutusmahdollisuuksiinsa. Näin hänestä kasvaa demokratian osaaja ja toimija, joka aikuisena osaa ja haluaa käyttää kaikkia valtuuksiaan ja oikeuksiaan täysimääräisesti ja kantaa myös niihin liittyvän vastuun.

Image

Oikeudet vahvistuvat. Osallisuus liittyy muihin lapsen oikeuksiin. Se tukee lapsen kehitystä, lisää yhdenvertaisuutta ja on irrottamaton osa lapsen edun ensisijaista harkintaa. 

Image

Yhteiskunta kuuluu kaikille. Olemme kaikki yhtä tärkeitä. Demokratiassa rakennamme hyvää yhteiskuntaa itsellemme ja tuleville sukupolville.

KYSYMYS:
  1. Miten osallisuuden edistäminen liittyy syrjäytymisen ehkäisemiseen?